Poesian kirjat keväällä 2014

KOTIMAINEN KAUNOKIRJALLISUUS

Antti Salminen

Lomonosovin moottori

Novaja Zemljan syrjäseuduilla on tapahtunut jotain. Asian systemaattinen läpikäyminen voi paljastaa hupenevien luonnonvarojen ja sivilisaation väliltä salaisia yhteyksiä. Selvityksen syvetessä tieteellinen ja luonnonuskoinen maailma kohtaavat ja vaihtavat paikkaa. Uskomuksista tulee tosiasioita, tieteelliset tosiasiat paljastuvat uskomuksiksi. Lomonosovin moottori aiheuttaa tämän kaiken. Mutta mikä on Lomonosovin moottori? Ja miksi kaiken yllä väreilee vaikutelmia ihmiskunnan kohtalosta?

Antti Salmisen kokeellinen proosateos Lomonosovin moottori luotaa kirjallisten lajityyppien rajamaita ja rakentaa kiehtovan maailman risteyttämällä steampunkia, muistiinpanomerkintöjä, etnologiaa, alkemiaa ja ristiviitelogiikkaa.

” Jos sinulla on kiikarit, näet sikin sokin ponukäyttöisiä generaattoreita, puusta veistettyjä kärryjä, pieniä liitereitä ja nokeavia kamiinanpiippuja, vaihtelevalla menestyksellä kivettyjä tienpätkiä, höyryäviä komposteja ja paskariukuja, improvisoituja polkuja, vänkyräisiä mäntyjä ja niiden väliin jännitettyjä pyykkinaruja. Kilometrien päässä erottuvat väistyvässä valossa mustien myllyjen siluetit. Kuin ujot hirviöt ne yrittävät piiloutua maisemaan, ja siksi tahtomattaan hallitsevat sitä.

KÄÄNNÖSKIRJALLISUUS

Venäläisen avant­garden manifestit

Venäläinen avantgarde oli omintakeinen keitos eurooppalaisia vaikutteita ja aitovenäläisiä ideoita. Venäläiset futuristit ja imaginistit korostivat omaperäisyyttään, mutta kävivät silti vuoropuhelua Marinettin ja Poundin kanssa. Dadaistien outo venäläinen vastine vaikuttaa olleen nitševokkien ryhmä, kun taas kuolleiden henkiin herättämistä puolustanut biokosmikkojen ryhmä oli jotain puhtaasti venäläistä. Vai oliko?

Venäläisen avantgarden manifestit -teoksessa satavuotista historiaansa juhlivaan venäläiseen avantgardeen on mahdollista tutustua runoilijoiden ja taiteilijoiden omien sanojen kautta. Kirjaan on käännetty mm. venäläisten futuristien kuuluisia manifesteja, imaginistien, ekspressionistien ja nitÅ¡evokien ohjelmajulistuksia, suunnitelmia ja visioita. Lukijalle selviää mitä on järjentakainen kieli eli zaum sekä mitä olivat fuismi, biokosmismi ja luminismi. 

Manifestisuomennosten ohella antologia sisältää liikkeiden esittelyitä sekä Tomi Huttusen kattavan esipuheen. Teos tarjoaa historiallisen näkökulman myös 2000-luvun suomalaiseen kokeelliseen runouteen.

Manifestit ovat suomentaneet Siiri Anttila, Elisa Harvala, Tomi Huttunen, Sanni Koski, Kirill Kozlovski, Anni Lappela, Mika Pylsy, Mika Rassi, Elli Salo, Pauli Tapio, Riku Toivola ja Miro Turunen.

” Zaum yllyttää ja vapauttaa luovaan fantasiointiin häiritsemättä sitä millään konkreettisella. Ajatus keskeyttää sanan, panee sen kiemurtelemaan ja kivettää sen, mutta zaum on villiä, liekehtivää, räjähtävää. (Zaum-kielen julistus, 1921)

VÄITOSKIRJAT

Tanja Tiekso

Todellista musiikkia. Kokeellisuuden idea avant­garde­manifesteissa

Taideteoreettinen väitöskirja Todellista musiikkia tutkii musiikillisen kokeellisuuden käsitettä tarkastelemalla esimerkiksi äänitaidetta, vapaata improvisaatiota, noisea ja elektronista musiikkia. Kokeellisuuden näkökulmasta on tärkeää oivaltaa, että mikä tahansa äänellinen – tai äänetönkin – toiminta voidaan ymmärtää musiikkina.

Tutkimus hyödyntää etenkin Herbert Marcusen ja Martin Heideggerin filosofioita ja väittää, että musiikillinen kokeellisuus on pikemminkin maailmassaolemisen tapa kuin jonkin tietynlaisen musiikin harjoittamista. Sen lisäksi, että on pohdittava uudenlaisia ja eettisesti kestäviä tapoja esittää, kokea, kuunnella ja ymmärtää musiikkia on myös luotava aivan uudenlaisia elämäntavan malleja. Musiikin, hyvän elämän ja menestyksen käsitteet on määriteltävä uudelleen.

Tutkimuksen aineistoon sisältyy yli 50 avant­garde­manifestia, joiden keskeisimpiä kirjoittajia ovat mm. John Cage, Luigi Russolo ja Edgard Varèse.