|
|
|
|
Hyvät humanististen aineiden opettajat, opiskelijat ja muut tiedekasvatuksesta kiinnostuneet
LumA-tiedekasvatuskeskuksen ensimmäinen kesä on takana tiedeleireineen. Järjestimme 31 leiriä, joille osallistui lähes 600 lasta! Mukana oli sekä tieteenalakohtaisia että monitieteisiä teemaleirejä. Humanistiset aineet näkyivät historiaa ja maantiedettä yhdistäneellä Keskustan tutkimusmatkailijat -leirillä sekä Peliohjelmointia ja englantia -leirillä. Lisäksi järjestimme englannin- ja ruotsinkielisiä luonnontiedeleirejä.
Syksy on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin: kaikille avoin tiedekasvatuskurssi on käynnistynyt, tiedeluokissa ja uudessa Tiedekulmassa järjestetään tiedekerhoja ja olemme mukana Thinkfest-tiedefestivaalin perhepäivässä.
Tästä uutiskirjeestä löydät tärkeimmät kuulumiset Tiedekasvatuskeskuksesta sekä vinkkejä humanististen alojen ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista!
|
|
Ajankohtaista Tiedekasvatuskeskuksessa
|
|
Tiede- ja teknologiakasvatuskurssi
LumA-tiedekasvatuskeskuksen järjestämälle tiede- ja teknologiakasvatusaktiviteettien ohjauksen kurssille voi osallistua kuka tahansa! Kurssi koostuu teoriaosuudesta MOOC-verkko-opetuksena (log in as a guest) sekä tiedekasvatusaktiviteettien ohjaamisesta käytännössä. Kurssi on alkuvaiheessa luonnontiede- ja teknologiapainotteinen, mutta esimerkkejä muista tieteenaloista lisätään pikku hiljaa. |
|
|
Tiederasteja Kumpulassa 14.10.
LumA-tiedekasvatuskeskus järjestää Thinkfestin perhepäivässä lauantaina 14.10. klo 11-15 hauskoja, tieteeseen innostavia rasteja perheen pienimmille Kumpulan kampuksella. Katso tarkemmat tiedot täältä, tervetuloa mukaan!
|
|
|
Mukaan StarTtiin?
LUMA-keskus Suomi kutsuu oppimisyhteisöt mukaan toteuttamaan monialaisia StarT-projekteja. Varsinaisen StarT-projektin lisäksi Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi voit osallistua Suomen lippu -haasteeseen tai StarT GoEdu! -virtuaalikerhoon. Lisätietoja StarTin kotisivuilla. |
|
|
Lisää tiedotteita
Lisää tiedotteita ajankohtaisista asioista löydät LumA-tiedekasvatuskeskuksen Ajankohtaista-sivulta.
|
|
|
Kieli, koulutus ja yhteiskunta - syyskuu 2017
Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkojulkaisun uusin numero on luettavissa täällä. Mukana artikkeleita liittyen esimerkiksi ääntämisen arviointiin, laulamiseen kieltenopetuksessa ja pohjoissaamen kielipesiin.
|
|
|
Kilpailuja lukiolaisille
Talousguru 2018 -kilpailussa lukiolaiset kisaavat talousguru-tittelistä ja hienoista palkinnoista. Ilmoittautuminen on auki 14.12. saakka.
Juvenes Translatores -kilpailussa etsitään EU:n nuoria kääntäjälupauksia. Kisa on tarkoitettu 17-vuotiaille, ja siihen voi ilmoittautua 20.10. asti.
|
|
|
Studia Generalia: Kääntöpuolia
Syksyn 2017 Studia Generalia -yleisöluennoilla käsitellään erilaisten asioiden ja ilmiöiden kääntöpuolia. Torstaina 2.11. aiheena "Kansallisuusaatteen voima", jolloin Jyrki Nummi kertoo muuttuvista identiteeteistä suomalaisessa kirjallisuudessa ja Tiina Onikki-Rantajääskö pohtii, kuka omistaa kansallisuusaatteen. Torstaina 16.11. aiheena "Keko ja kerrostalo", jolloin Hanna Wass kysyy, voiko demokratiaa olla liikaa ja Heikki Helanterä puhuu aiheesta muurahaisten valtakunta. Katso kaikkien luentojen aiheet ja ajankohdat täältä.
|
|
|
Vieraan kielen sanojen kirjoitusasu aktivoituu puhetta kuunnellessa
Outi Veivo tutki Turun yliopistossa 29.6. tarkastetussa väitöskirjassaan Orthographe et reconnaissance des mots parlés chez les apprenants tardifs de L2 sitä, miten sanojen kirjoitusasu aktivoituu puhutun kielen prosessoinnissa. Tutkimuksen kohteena olivat suomenkieliset ranskanpuhujat, joiden oppiminen oli alkanut vasta äidinkielellä lukemaan oppimisen jälkeen. Tulokset osoittavat, että sanojen kirjoitusasu aktivoituu enemmän edistyneillä oppijoilla, mikä viittaa siihen, että näiden oppijoiden mentaalileksikossa on vahvempi suhde vieraan kielen fonologian ja ortografian välillä. Väitöksen tiedote täällä.
|
|
Vanhemmat uskovat englanninkielisen opetuksen lisäävän lastensa kielitaitoa, kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta
Joanne Jalkasen Itä-Suomen yliopistossa 1.7. tarkastetussa väitöskirjassa Why English? School Choice as Sociolinguistic Practice in Finnish Primary Education vertailtiin suomen- ja englanninkielisen koulutuksen valinneiden suomalaisvanhempien sosioekonomista taustaa ja sekä syitä kielivalinnalle. Tuloksista selviää, että englanninkielisen koulutuksen lapsilleen valinneet vanhemmat uskovat sen lisäävän lastensa kielitaitoa, kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Väitöksen tiedote täällä.
|
|
Harvinaisten kielten verkko-opiskelu kannattaa yhdistää kontaktiopetukseen
Anna Kypön väitöskirja Climbing a mountain: Learning Slovak in New Language Learning Environments tarkastettiin 9.9. Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjassa tutkittiin harvinaisten kielten, kuten slovakin, verkko-opetuksen kautta tapahtuvaa oppimista. Tutkimustulosten mukaan verkkokurssille osallistuneet oppijat kokivat oppineensa etenkin lukemiseen ja kuuntelemiseen liittyviä taitoja, kun taas puhe- ja kirjoitustaidot kehittyivät vähemmän. Näin ollen verkko-opetus kannattaa yhdistää kontaktiopetukseen. Väitöksen tiedote täällä.
|
|
Maahanmuuttajataustaiset lapset oppivat hyvin suomen kielen
Riitta Sikiön Itä-Suomen yliopistossa 22.9. tarkastettu väitöskirja Reading and spelling skill development in elementary school: Effects of minority languages and parental home involvement käsittelee luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä 1.-4. luokalla. Sikiö vertaili maahanmuuttajataustaisia lapsia, suomalaisia lapsia ja lukemisen suhteen riskiryhmään kuuluvia lapsia sekä heidän vanhempiensa roolia näiden taitojen kehittymisessä. Tutkimustulosten mukaan maahanmuuttajataustaiset lapset saavuttivat hyvin suomalaisia lapsia, mutta lukemisen riskilasten taidot jäivät heikommiksi 2. luokalla. Lisäksi selvisi, että vanhempien usko lapsensa kykyihin on yhteydessä hyvään luku- ja kirjoitustaitoon. Väitöksen tiedote täällä.
|
|
|
10.10.
2017
|
Kielen tila (Helsinki)
Mitä Suomessa puhutaan sadan vuoden kuluttua? Mikä on suomen kielen asema maailman kielten joukossa nyt ja tulevaisuudessa? Tilaisuus on osa Tiedekulman avaussarjaa Pieni maa, suuri muuttuja, jossa syvennetään ymmärrystä Suomea kohtaavista muutoksista. |
|
|
|
24.10.
2017
|
Juurettomat (Helsinki)
Juuret tai verenperintö sisältävät vahvoja ja vaikuttavia mutta myös harhaanjohtavia oletuksia. Voiko ihminen juurtua muulla tavoin kuin paikallaan ollen? Tilaisuus on osa Tiedekulman avaussarjaa Pieni maa, suuri muuttuja, jossa syvennetään ymmärrystä Suomea kohtaavista muutoksista. |
|
|
|
|
|
|
|
