Seinäjoen yliopistokeskuksen Epanet-uutiskirje 21/2018

Lisää Liisasta

Epanetin aikaansaamaa

”Pelastetaanko Epanetilla Etelä-Pohjanmaa”, kysyi eräs korkeakouluyhdistyksen vuosikokousedustaja joitakin vuosia sitten. Tuloksia voi jokainen arvioida. Tässä tietoa arvioinnin perustaksi.

Näin aloittaa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen toiminnanjohtaja Helena Tiilikainen blogitekstinsä. Lue lisää.

Haluaisitko tilallesi innokkaan harjoittelijan eläinlääketieteellisestä?

Onko sinulla lypsykarja- tai porsastuotantotila? Haluaisitko innokkaan harjoittelijan eläinlääketieteellisestä?
 
Olisitko halukas ottamaan alkuvaiheen eläinlääketieteen opiskelijoita maatilaharjoitteluun tilallesi? Maatilaharjoittelu on ensiarvoisen tärkeä ja myös eläinlääketieteen opiskelun hauskimpia opintojaksoja. Paitsi että opiskelijamme saavat arvokasta käytännön kokemusta, monet myös tutustuvat ensi kertaa elämässään lähemmin maatilan ja maaseudun elämään. Jos kiinnostuksesi heräsi, lue lisää täältä.
 

Ytyä kylätoimintaan ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen Ylistaron Kainastolla 14.11.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla - uusia tuulia palvelutuotantoon? Siinä aihetta kerrakseen. Lisätietoja ja ohjelma löytyvät täältä.

 

Antti aukoo digitalisuuden pk-yrityksille tuomia mahdollisuuksia

Diplomi-insinööri Antti Martikkala aloitti 1.10.2018 Digitaalisen valmistuksen Epanet-tutkimusryhmässä tutkijana ja tohtorikoulutettavana Seinäjoen yliopistokeskuksessa. Tehtavä sijoittuu Tampereen teknilliseen yliopistoon. Tutkimuksen tavoitteena on yritysten tuotantojärjestelmien ja tuotevalmistuksen kehittäminen digitaalisten työkalujen avulla.
 
Antti kertoo työstään: ” Työskentelen tutkijana digitaalisen valmistuksen tutkimusryhmässä IoT-Compass Hub -projektissa Seinäjoella. Teen tiivistä yhteistyötä valmistavan pk-teollisuuden kanssa Etelä-Pohjanmaalla. Tuen heidän tarpeitaan sekä etsin ja kehitän ratkaisuja yritysten digitaalisen toimintaympäristön parantamiseksi. Projektin nimessä esiintyvä termi IoT  tulee sanoista Internet of Things. Tavoitteena on siis esineiden ja teollisen internetin tuominen paikallisten pk-yritysten käyttöön. Kuluttajille esineiden internet näkyy älykkäinä laitteina jotka liittyvät verkkoon. Esim. jääkaapit, pesukoneet ja kellot.  Älykkäät kodit ja kaupungit ovat myös esimerkkejä teollisen internetin mahdollisuuksista.  Teollisessa internetissä taas voi olla kyse esim. tuotannon ennakoinnista, automatisoinnista ja valvonnasta internetiin kytkettyjen laitteiden ja antureiden avulla. Joka tapauksessa kyse on kuumasta aiheesta, joka tulee olemaan yksi maailmaa mullistavista asioista tulevina vuosina tekoälyn ja virtuaalitodellisuuden ohella. On mielenkiintoista olla mukana ja toivon, että projektin aikana löydetään uusia innovaatioita joko yrityksen omaan tuotantoon tai sen tuotteisiin.”

Kiinnostaako? Ota yhteyttä, niin Antti kertoo lisää: Antti Martikkala antti.martikkala (a) tut.fi

Kotitarveviljely koukuttaa

Maku, laatu ja puhtaus motivoivat harrastajia
 
Tulojen hankkiminen tai ruokakulujen vähentäminen eivät tunnu olevan kotitarveviljelyn merkittäviä syitä. Sen sijaan tieto ruuan alkuperästä sekä mausta, laadusta ja puhtaudesta motivoi. Luonnonmukaisuus on valttia. Myös oman terveyden edistäminen on suuri vaikutin kotitarveviljelylle.  Oman työn tulosten näkeminen, virkistyminen ja mielialan paraneminen ovat syitä, jotka saavat harrastuksensa pariin. Kotitarvetuotantoa pidetään hyvänä, mielekkäänä harrastuksena, joka mahdollistaa uuden oppimisen, ja ennen kaikkea kasvien ja eläinten kasvun seuraamisen.

Ilmiöön käsiksi nettikyselyn avulla

Kotitarveviljelystä harrastuksena puhutaan, mutta kuinka laaja ilmiö se Suomessa on, ja mikä kotitarveviljelyä motivoi? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia keväällä 2017 Seinäjoen yliopistokeskuksessa toteutetulla nettikyselyllä, joka sai lyhyessä ajassa peräti 623 vastaajaa ympäri Suomen kertoman omista kokemuksistaan. Vastaajista suurin osa (86 %) oli naisia. Ikähaitari vaihteli teini-ikäisistä eläkeläisiin, tosin suurin osa oli työikäisiä.
Lähes kaikki vastaajat (99 %) kasvattivat jotakin kasvikuntaan kuuluvaa. Tuotantoeläimiä oli hieman yli kolmanneksella (36 %) vastaajista. Kasveista suosituimpia olivat yritit, marjat ja palkokasvit. Eläimistä suosituimpia olivat muniva siipikarja, pääasiassa kanat. Kanit näyttävät olevan nouseva trendi.
Naiset kasvattavat miehiä enemmän yrttejä, marjoja ja kaneja, joita kasvatetaan sekä lihan että villan takia. Työikäiset vuorostaan kasvattavat kanoja muita vastaajia enemmän. Luonnollisesti eläimiä kasvatetaan enemmän haja-asutusalueilla ja kylissä kuin keskustoissa ja kerrostaloalueilla.

Eläintautiriskit tunnistetaan

Vastaajista suurin osa ei kokenut kotitarvetuotannolla olevan hallinnollisia esteitä. Toki niitäkin avovastauksissa lueteltiin. Esimerkiksi siipikarjan ulkonapitokieltoa tai vaatimusta rekisteröidä eläimet, joista ei saa tukea, pidettiin turhana. Tämä viittaa siihen, että vastaajat eivät tienneet rekisteröintivaatimusten liittyvän eläintautien ja elintarviketurvallisuuden hallintaan. Vastaajat uskoivat varautuneensa hyvin eläintautien torjuntaan. Siihen uskottiin riittävän eläinten kaikkinainen hyvä hoito. Vastaajat kokivat tietävänsä itse tarpeeksi eläintaudeista, mutta epäilivät muiden kasvattajien tietämystä ja viranomaisten ohjeiden mukaisesti toimimista. Kanoihin liittyvistä riskeistä tiedettiin hyvin, kanien ja mehiläisten kasvattajista osa koki tietoa olevan vähän tai hankalasti saatavilla.

Leena Koivusilta, Jenni Vaarno, Katja Marttunen, Ari Hynynen, Timo Nieminen, Jarkko K. Niemi, Nina Harjunpää ja Matti Mäki. Kotitarveviljely ja hyötyeläimet Suomessa ja kotitarvetuotantoon motivoivat tekijät. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2018. Luke.  Linkki julkaisuun

Lisätietoja Leena Koivusilta leena.koivusilta@utu.fi ja Jarkko Niemi jarkko.niemi@luke.fi

Kania pataan

Kotitarvekasvatuskyselyn myötä heräsi kiinnostus tietää lisää kanien kasvatuksesta. Katariina Viljanmaa ja Pia Eirtola tekivät opinnäytetyönään Seinäjoen ammattikorkeakoulussa selvityksen kaninlihan kiinnostavuudesta.
Julkaisu löytyy täältä.

Miten lehmäsi voi?

Miten lehmäsi voi? - Lehmien havainnointi ja hyvinvointi -päivä 15.11.2018 Sedu Ilmajoki. Pedersöressä on 16.11. sama tilaisuus på svenska.Havainnointia, esimerkkejä, keskustelua. Welfare quality-kouluttaja Essi Wallenius. Järjestää Työtavoilla tulosta maitotiloille -hanke. 

Valkuaisista voimaa

Valkuaisista Voimaa! – seminaari Ilmajoella 13.12.2018 Sedu Ilmajoki. Tuota valkuaista! –hankkeen loppuseminaari. Tule kuulemaan uusin tieto ja tapaamaan valkuaiskasvien viljelijät, ostajat ja kehittäjät. Ilmoittaudu: hannele.suvanto@helsinki.fi.

Kasvuyrityksen johtamisen maisteriohjelma veti

Vaasan yliopiston kasvuyrityksen johtamisen maisteriohjelman haku tuotti jälleen hyvää tulosta. Hakijoita oli jonkin verran enemmänkin kuin viimeksi, yhteensä 167. Valintakoe on jo pidetty ja opiskelijavalinnan tulokset julkistetaan marraskuun lopulla. Uusi ryhmä aloittaa opinnot tammikuussa 2019.