Kotiseutuliiton uutiskirje sisältää tietoa jäsentoiminnasta, palveluista ja edunvalvontatyöstä sekä avustuksista ja hankkeista. Välitäthän eteenpäin.
Suomen Kotiseutuliiton jäsenille suunnattu Hilja-uutiskirje sisältää tietoa liiton järjestämistä tilaisuuksista, jäsentoiminnasta, palveluista ja edunvalvontatyöstä. Välitäthän tämän sähköpostin siis eteenpäin.
Uutiskirjeen toimittaa järjestöpäällikkö Liisa Lohtander
Presidentti Tarja Halonen eurooppalaisen kulttuuriperintövuoden 2018 suojelijaksi – avajaisia juhlitaan 19.1. Helsingissä
Euroopan yhteisen kulttuuriperinnön teemavuoden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Euroopan historiasta ja yhteisistä arvoista sekä kannustaa pohtimaan kulttuuriperinnön merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. Suomessa kulttuuriperintövuoden suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen.
Kulttuuriperintövuoden toteuttamiseen voi osallistua kuka tahansa, yksityiset henkilöt, yhdistykset, yritykset ja muut yhteenliittymät. Vuoden aikana toivotaan syntyvän erityisesti sellaisia hankkeita ja aloitteita, jotka lisäävät vuorovaikutusta sekä osallisuutta kulttuuriperintöön. Teemavuoden koordinoinnista Suomessa vastaa Museovirasto.
Euroopan unionin nimeämän kulttuuriperintövuoden tarkoituksena on nostaa esiin kulttuuriperinnön monimuotoisuutta ja sitä, miten kulttuuriperintö tukee kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Suomessa vuoden painopisteenä on Osallisuus kulttuuriperintöön.
Suomen Kotiseutuliiton johtoon asiantuntevia kotiseutuvaikuttajia
Yksi maamme suurimmista kansalaisjärjestöistä, kotiseututyön keskusjärjestö Suomen Kotiseutuliitto tarkastelee, tukee ja tuo esille kotiseututyötä lukuisin tavoin. Tässä työssä avainasemassa ovat paikallisista osaajista ja vaikuttajista valitut luottamushenkilöt. Liiton valtuusto kokoontui 2.12. syyskokoukseen tekemään päätöksiä muun muassa hallituksen kokoonpanosta.
Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtajana jatkaa leppävirtalainen Kirsi Moisander. Vahvasti kotiseututyöhön ja liiton toimintaan sitoutunut Moisander on ollut liiton hallituksen jäsen vuodesta 1997 ja puheenjohtaja vuodesta 2012. Uusina jäseninä Kotiseutuliiton hallitukseen nousivat tuusulalainen sosionomi (kunnallistutkinto), Tuusula-Seura ry:n puheenjohtaja Jorma Hämäläinen ja turkulainen filosofian maisteri, Turkuseura-Åbosamfundet ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Syrjäsuo.
Kotiseutuliiton valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa väitöskirjatutkija Teppo Ylitalo Lapualta. Ylitalo on ollut valtuustossa Etelä-Pohjanmaan edustajana vuodesta 2013 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2015. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa kasvatustieteiden tohtori, rehtori Irja-Kaisa Lakkala Sodankylästä. Lakkala on ollut valtuustossa Lapin edustajana vuodesta 2011 ja varapuheenjohtajana vuodesta 2016.
Rouva Jenni Haukiolle luovutettiin Jääsken naisen kansallispuku, Kotiseutuliitto mukana
Rouva Haukio halusi kiittää myös Kotiseutuliiton jäsenten työtä
Rouva Jenni Haukio vastaanotti Suomen Kansallispukujen Ystävät ry:ltä Jääsken naisen kansallispuvun 1.12. Mäntyniemessä. Pukua olivat luovuttamassa yhdistyksen hallituksen edustajat sekä puvun tekijät, jotka esittelivät puvun osia, valmistusta ja käyttötapoja. Rouva Haukio nähtiin heti seuraavana päivänä Oulussa Suomi 100 -juhlatilaisuudessa Jääsken pukuun pukeutuneena.
Rouva Haukio kiitti lämpimästi puvun tekijöitä ja mukana olleita. "Ihailen suuresti ammattitaitoanne ja osaamistanne", rouva Haukio sanoi. "Tämä on hyvin arvokas projekti. Nämä ovat meidän kansallisaarteitamme. Kansallispuvuissa yhdistyvät kansallisidentiteetti, kotiseuturakkaus sekä huikeat käden taidot, jotka kulkevat sukupolvelta toiselle. Se tekee tällaisen puvun kantamisesta aivan erityisen."
"Haluan välittää lämpimät kiitokset järjestöillenne, joissa teette tavattoman arvokasta työtä kulttuuriperintömme ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ne asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä, eivätkä pysy yllä ilman määrätietoista järjestöväkeä tekemässä työtä joka päivä", rouva Haukio sanoi.
Talous- ja yhteiskuntatietäjänä tunnettu ministeri Raimo Sailas on myös sydämellinen kotiseutumies. Hän on toiminut Kotiseutuliiton hallituksen jäsenenä vuodesta 1992 ja hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2001. Nyt on aika jättää tämä luottamustehtävä, joten liiton verkkosivuilla luodaan katsaus menneeseen ja hieman tulevaankin.
Raimo Sailaksen vuosiin Kotiseutuliiton luottamushenkilönä on mahtunut lukuisien edustustehtävien lisäksi muun muassa toimimista seurantalojen, kotiseutukirjallisuuden ja kotiseutulehtien parissa. Hän on myös ollut mukana Kotiseutusäätiön perustamistyöryhmässä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi 1. joulukuuta 58 arvonimeä. Kotiseutuneuvoksen arvonimen sai kaksi kotiseututyössä ansioitunutta.Suomen Kotiseutuliitto onnittelee uusia kotiseutuneuvoksia, jotka ovat: Ulla Kolehmainen Hankasalmelta ja Jouko Tapio Siitonen Ruokolahdelta.
Tasavallan presidentin myöntämä arvonimi on julkisen arvonannon osoitus kansalaisen yhteiskunnan hyväksi tekemästä työstä ja sen tulee mahdollisuuksien mukaan kuvata henkilön elämäntyötä.
Kotiseutuliiton Suomi 100 -juhlavuoden hankkeet koskettivat ja kokosivat suomalaisia
Kotiseutuliiton lukuisissa juhlavuoden hankkeissa selvitettiin kotiseudun merkitystä nykyaikana, koottiin seurantalojen tarinoita ja tähtihetkiä sekä haastettiin museokenttä kertomaan itsenäisyyden ajasta yhden museoesineen kautta. Lisäksi juhlittiin kotiseututyötä ja -toimijoita Jyväskylässä ja Suomen luontoa kulttuuriympäristöpäivillä sekä julkaistiin kaksi upeaa teosta: Seurantalolla ja Kotiseutu 2017 – Mitä kotiseutu merkitsee. Kotiseutuliitto oli lisäksi kumppanina lukuisten eri organisaatioiden Suomi 100 -hankkeissa.
Itsenäisyyden juhlavuonna halusimme nostaa esille erityisesti seurantalot, sillä taloilla on ollut merkittävä osa Suomen itsenäistymisessä ja ne ovat edelleen monipuolisen kansalais- ja harrastustoiminnan keskuksia, joissa toimii erilaisia ja kaiken ikäisiä ihmisiä.
Juhlavuoden aikana kohtasimme, kuulimme ja kuuntelimme satoja kansalaisia. Kiitos kaikille!
Valtakunnalliset kotiseutupäivät 2018 Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa
Tapahtuman järjestäjiä ovat Lauritsala-seura ry ja Kotiseutuliitto yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin, Imatran kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton kanssa.
Päivien teema on ”Kotiseutu – Miu mau mukkaa”. Aktiivisuudella syntyy jokaiselle omanlainen kotiseutu, jossa viihtyy ja jossa on hyvä olla sekä asua – miu mau mukkaa (minun makuni mukaan).
Karjalaisen kulttuurin perinteet elävät vahvasti Etelä-Karjalassa. Päivillä tuodaan esille eteläkarjalaista vieraanvaraisuutta ja kaunista luontoa. Toiveena on, että kotiseutupäivät tuovat runsaasti vieraita Lappeenrantaan ja koko maakuntaan. Myös asukkaille tarjotaan unohtumattomia kokemuksia. Samana viikonloppuna Lappeenrannassa järjestetään myös kaupungin syntymäpäiväjuhlat, Linnoituksen vanhan kaupungin päivät.
Kulttuurikunnassa, suomalaisille rakkaan kultakauden taiteilijayhteisön juurilla juhlistetaan samalla 70 vuotta täyttävää Suomen Kotiseutuliittoa.
Kotiseututyön vuotuisen päätapahtuman järjestää Suomen Kotiseutuliitto yhteistyössä Tuusulan kunnan ja Tuusula-Seuran kanssa. Tapahtuman ajankohta on 8.–11.8.2019.
Vuonna 2018 kotiseutupäivät juhlitaan Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa.
Vapaaehtoisleiri tuo kansainvälisyyttä kotiseututyöhön
Kiinnostaisiko hankkia kansainvälistä ulottuvuutta omaan toimintaanne? Allianssin nuorisovaihto järjestää vuosittain yhteistyössä paikallistoimijoiden kanssa leirejä, joilla ulkomaisten vapaaehtoisten ryhmä työskentelee parin viikon ajan esimerkiksi kunnan nuorisotoimen, paikallisen yhdistyksen, tapahtuman, kylän tai muun yleishyödyllisen hankkeen hyväksi.
Kesäaikaan järjestettävillä leireillä on yleensä 5–20 vapaaehtoista, leiri-isännän toiveista riippuen. Työtä tehdään yleensä 30–40 tuntia viikossa parin viikon ajan. Työstä ei makseta palkkaa eikä päivärahaa.
Suomen Kotiseutuliitto huolissaan paikallismuseoiden toimintaedellytyksistä
Kotiseutuliitto korostaa, että paikalliset museokokoelmat ovat olennainen osa yhteisöllistä muistia ja toivoo, että kaupungit ja kunnat turvaavat paikallismuseoiden toimintaedellytykset. Sekä syntyminen että muuttaminen edellyttävät uuteen asuinpaikkaan kotoutumista. Tässä prosessissa museot ovat kokoelmineen ja näyttelyineen erinomainen resurssi.
Kotiseutuliiton tietoon on kantautunut eri puolilta maata, viimeksi Saarijärveltä, että paikallismuseoiden toimintamahdollisuuksia heikennetään. Minkä tahansa kaupungin tai kunnan asukkaiden hyvinvointi riippuu suuresti siitä, kuinka he kokevat asuinpaikan omaksi kotiseudukseen.
Erotukseksi valtakunnallisista ja alueellisista museoista paikallinen museo on virallisen terminologian mukaan paikallismuseo, olipa se hoidettu ammatillisesti tai vapaaehtoisten voimin. Viimeksi mainittuja kutsutaan usein kotiseutumuseoiksi. Paikallismuseoiden kokoelmien ja näyttelyiden tarjonnasta nauttivat luonnollisesti vakituisten asukkaiden lisäksi niin vapaa-ajan asukkaat kuin matkailijat.
Kotiseutuliitto korostaa, että paikalliset museokokoelmat ovat olennainen osa yhteisöllistä muistia, josta ei vastaa mikään muu taho kuin yhteisö itse. Jos kokoelmien saatavuus heikentyy tai jos ne peräti kokonaan häviävät tai hävitetään, menetys on lopullinen ja seurauksena on yhteisöllinen muistin haurastuminen, yhteisöllinen dementoituminen.
Kotiseutuliitto toivoo, että kaupungit ja kunnat turvaavat edelleen, aluehallintouudistuksen jälkeenkin, asukkaidensa mahdollisuuden tutustua monipuolisesti omassa paikallismuseossaan kotiseutunsa historian, kulttuurin ja taiteen ilmiöihin.
Kotiseutuposti on Suomen Kotiseutuliiton julkaisema kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti. Liiton jäsenyhteisöt ja Kotiseutuklubin jäsenet saavat painetun lehden jäsenetuna.
Jäsenyhteisöjen henkilöjäsenet voivat tilata lehden sähköpostiinsa maksutta. Ilmoita meille os. toimisto@kotiseutuliitto.fi ne sähköpostit, joihin lehti toivotaan lähetettävän suoraan.
Jäsenistön uutisia ja tapahtumia verkkoon ja jakoon
Jäsenet voivat toimittaa Kotiseutuliiton tiedottajalle omia uutisiaan, ne julkaistaan kotiseutuliitto.fi-sivuston uutisissa ja jaetaan jatkossa myös uutiskirjeessä. Hyvät toimintamallit ja ideat laitetaan siis jakoon! Lähettäkää valmiit uutisenne tiedottajalle osoitteeseen elina.kuismin@kotiseutuliitto.fi.
Jäsenet voivat myös tiedottaa omista tapahtumistaan liiton sivujen valtakunnallisessa tapahtumakalenterissa. Kalenteri ja tapahtumien ilmoituslomake sijaitsevat Ajankohtaista-valikossa.