|
Huhtikuun alussa keskusteltiin naisten palloilulajeissa esiintyvästä seksuaalisesta häirinnästä. Toukokuun alussa taas jääkiekkokansa kohisi homouden käsittelystä jääkiekossa. Setan mukaan tietoa moninaisuudesta tarvitaan kaikissa urheilulajeissa.
MTV3 uutisoi huhtikuussa naisten palloilulajeissa ilmenneestä häirinnästä, josta häirinnän kokijat ja näkijät uskalsivat kertoa julkisesti.
”Seksuaalinen häirintä on aina tuomittavaa ja siihen tulee puuttua rivakasti, tekijöiden seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta riippumatta”, sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.
Kuten muussakin #metoo-kampanjan vanavedessä esiin tulleessa häirinnässä keskeistä on, että häirintä on ollut laajalti tiedossa eikä siihen julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan ole puututtu. Seksuaalisen häirinnän käsittelyä voi pääsihteeri Tarjamon mukaan estää se, ettei urheiluyhteisöissäkään kyseenalaisteta hetero- tai sukupuolinormeja.
”Oletetaan, että seksuaalisen härinnän tekijä tai uhri on hetero tai cis-sukupuolinen. Tai ei koeta ylipäätään luontevaksi puhua erilaisista seksuaalisista suuntautumisista. Homoseksuaalisuus on vielä monilla urheiluareenoilla tabu. Tällöin myös kielteisten ilmiöiden käsittely näissä konteksteissa voi olla mahdotonta. Samoin tietoisuus sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta auttaa ennaltaehkäisemään myös niihin perustuvaa syrjintää.”
Kerttu Tarjamon mukaan seksuaalista häirintää ei voida kokonaan torjua ellei todeta, että häirinnän tekijät ja uhrit voivat olla mitä tahansa seksuaalista suuntautumista tai sukupuolta. Kaikkialla tarvitaan kattavasti sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioivaa yhdenvertaisuussuunnittelua ja aktiivista puuttumista kaikenlaiseen häirintään.
”Kaikissa tapauksissa häirintä tulee tuomita ja siihen pitää puuttua ja uhrien pitää voida luottaa siihen, että heidän kokemuksensa otetaan aina todesta”.
Kiekkoleijonat: suvaitsevaisuutta löytyy kaukaloista
Suomalainen jääkiekko on ollut urheilulaji, jonka piirissä avoimesti homoa pelaaja ei ole vielä nähty. Ensimmäisen kerran sateenkaariaihe nousivat esiin vuonna 2013, kun Rauman Lukon Harri Tikkanen tuli esiin Straight Star Ally -urheilijana ja pelasi sateenkaaritarra mailassaan. Tikkasen avaus synnytti keskustelua homofobian torjumisesta ja avoimuudesta jääkiekkopiireissä.
Toukokuun alussa palkittu 17-vuotias tubettaja Tuure Boelius julkaisi kappaleen Lätkäjätkä-Ville, joka kertoo homosta jääkiekonpelaajasta. Kappale poiki Boeliukselle uhkauksia ja kärkästä kansalaispalautetta, mutta myös näkyviä tuen osoituksia muun muassa ex-kiekkoilija Teemu Selänteeltä ja toimittaja Arman Alizadilta. Jääkiekkomaajoukkue viestitti viralliselta Twitter-tililtään, että Leijonat arvostaa kaikkia kannustajiaan ja myös kaukalosta löytyy suvaitsevaisuutta.
Setan puheenjohtaja Viima Lampinen jatkoi keskustelua muistuttamalla, että suvaitsevaisuus ei riitä. Lampisen mukaan suvaitsevaisuus on valta-asetelma, jossa joitain suvaitaan ylhäältä päin ja kyse on pikemminkin sietämisestä eikä kyse ole todellisesta yhdenvertaisuuden edistämisestä. Hän toivoo, että homofobiaa vastaan ja yhdenvertaisuuden puolesta liputettaisiin yksiselitteisesti.
”Tuure teki oman osansa esimerkillisenä uuden polven edustajana, ollen huolettomasti välittämättä homofobiasta. Selänne otti syötön kiinni ja näytti kaikille hyvän esimerkin siitä, kuinka helppoa ja yksinkertaista vuodesta toiseen toivomamme tuki on. Aika olisi nyt kypsä urheilijoiden tulla kaapista ja seurojen tehdä selväksi, että joukkueissa keskitytään nimenomaan urheiluun eikä homofobiaan ja sateenkaariurheilijoilla on kaikkien varaukseton tuki, että kaikki ovat yhtä arvostettuja", Lampinen sanoo.
Tietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta tarvitaan, jotta yhdenvertaisuutta voitaisiin aidosti edistää. Myös sateenkaarevia esikuvia ja näkyviä liittolaisia tarvitaan.
"Tinja-Riikka Korpela, Ari-Pekka Liukkonen ja Elina Gustafsson ovat kaikki hienoja esimerkkejä siitä, miten sateenkaarilippu ei ole taakka harteilla vaan menestyvän sankarin viitta."
|
