Tranlain kokonaisuudistus on ollut esillä alkuvuodesta eduskunnan valiokuntien mietinnöissä ja lähes 150 lääkäriä on vedonnut translain uudistamiseksi. Seta, Trasek ja Translasten ja nuorten perheet ry olivat helmikuun lopulla ensimmäistä kertaa keskustelemassa sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston kanssa trans- ja muunsukupuolisten hoidoista Suomessa.
Eduskunnan Työelämä ja tasa-arvovaliokunta kannattaa mietinnössään Tasa-arvovaltuutetun kertomuksesta 2018 translain uudistamistyön aloittamista. Sivistysvaliokunta taas pitää omassa lausunnossaan tärkeänä, että sukupuolen moninaisuuteen sekä trans- ja intersukupuolisten asemaan ja hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Sivistysvaliokunta on myös aiemmin kiinnittänyt huomiota translapsen mahdollisuuteen elää oman identiteettinsä mukaisessa roolissa ilman leimautumista ja syrjintää. "Lasten ja nuorten palveluja järjestävillä tahoilla on osaltaan vastuu siitä, että jokainen lapsi ja nuori voi tuntea tulevansa hyväksytyksi ja kuuluvansa joukkoon", lausunnossa sanotaan.
Muunsukupuolisten hoitoihin linjaus
Sosiaali- ja terveyshuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko valmistelee transpoliklinikoiden pyynnöstä kansallista suositusta muunsukupuolisten hoidoista. Muunsukupuolisten hoidot transpoleilla olivat hetken katkolla viime vuoden lopussa. Osa muunsukupuolisista tarvitsee samoja sukupuolen vahvistavia hoitoja kuin ne transsukupuoliset, jotka korjaavat sukupuoltaan mieheksi tai naiseksi. Suomessa on hoidettu muunsukupuolisia jo yli 10 vuotta.
”Sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä on laissa kielletty. Nykyinen tilanne on, että hoidon evääminen perustuu identiteettiin eikä lääketieteeseen. Tällainen räikeä ongelma pitää korjata pikimmiten”, sanoo varapuheenjohtaja Kasper Kivistö Trasekista.
Seta ja sen Transtukipiste korostivat keskustelussa Palkon kanssa hoitoja tarvitsevien muunsukupuolisten erilaisia tarpeita. Järjestöt toivat esiin, että hoitamaton sukupuoliristiriita aiheuttaa itsetuhoisuutta, syrjäytymistä sekä sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia, mikäli hoidot ja niihin tarvittavat varat joudutaan hankkimaan virallisen järjestelmän ulkopuolelta.
”Hoitopolkujen pitää olla yksilöllisiä, ja potilaan toiveita pitää kunnioittaa niiden jokaisessa vaiheessa. Ei pidä myöskään unohtaa, että muunsukupuolisella voi olla yhtä lailla hoitoa vaativa kehoristiriita kuin transmiehellä tai -naisella”, sanoo Setan puheenjohtaja Sakris Kupila.
Seta ja Trasekin teettämän raportin mukaan sukupuolivähemmistölasten oikeudet eikä hyvinvointi toteudu Suomessa. Translasten- ja nuorten perheet ry:n Milla Kissaniitty totesi keskustelussa, että translasten ja -nuorten tutkimusten ja hoidon pitää Suomessa olla asianmukaista, avointa, nopeaa ja ajantasaiseen tietoon perustuvaa.
“Tarvittavaa aidosti kansainvälisiin hoitosuosituksiin ja tutkimuksiin perustuvaa hoitoa pitää saada jo tutkimusprosessin aikana”, sanoo Kissaniitty.
Lääketieteen ammattilaiset tukevat translakiuudistusta
Kuluneen vuoden aikana jo 149 lääkäriä on allekirjoittanut Setan ja Trasekin translakikampanjan vetoomuksen. Lääketieteen ammattilaiset vetoavat translain kokonaisuudistuksen puolesta ja, että Suomessa tunnustetaan, ettei transsukupuolisuus ole mielenterveyden häiriö ja siirrytään hoitamaan ICD11-luokituksen mukaisesti sukupuoliristiriitaa riippumatta henkilön sukupuoli-identiteetistä, iästä tai siitä, pyrkiikö henkilö korjaamaan oikeudellisen sukupuolensa.
Lääkärit vetoavat myös sen puolesta, että kaikkien transihmisten hoitoa säätelevää hoitoasetusta uudistetaan siten, että siinä varmistetaan terveyspalvelujen riittävä resursointi ja alueellinen tasa-arvo.
Vetoomuksen voi edelleen allekirjoittaa translakikampanjan verkkosivuilla.
Lue myös
Uutinen: Järjestöt toivat muunsukupuolisten terveiset hoidoista päättäville
|