Trasek käynnisti huhtikuun lopulla uuden translakikampanjan, joka tavoittelee kunnianhimoista translakiuudistusta. Tuoreen tutkimuksen mukaan lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistaisi puolet suomalaisista.
Huhtikuussa käynnistyi uusi translakikampanja #Translaki2019. Kampanjaa tukevat Setan lisäksi suuri joukko ihmisoikeusjärjestöjä, kulttuurilaitoksia ja yrityksiä. Kampanjan tavoitteena on saada translain kunnianhimoinen uudistus kirjatuksi Suomen uuteen hallitusohjelmaan.
Aiemmin Seta kampanjoi Trasekin kanssa Kuuluu kaikille -translakikampanjan puitteissa, jossa nostettiin loppuvuodesta 2016 esiin translain kokonaisuudistuksen tarvetta, sitoutettiin vaatimuksien taakse kansalaisjärjestöjä, vaikuttajatahoja ja lääkäreitä sekä lisättiin tietoisuutta sukupuolen moninaisuudesta.
Translain uudistusta vastustaa vain viidesosa suomalaisista
Trasek on teettänyt myös tutkimuksen suomalaisten asenteista translain uudistusta kohtaan. Puolet suomalaisista kannattaa lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luopumista juridisen sukupuolen korjaamisen ehtona. Vain viidennes kansalaisista vastustaa ylipäätään lain uudistusta.
Eniten kannatusta translain uudistus saa nuorempien ikäryhmien keskuudessa. Eniten kannatusta translain uudistus saa Suomessa nuorempien ikäryhmien joukossa: 18–24-vuotiaista puolet ja 25–34-vuotiaista lähes saman verran kannattaa uudistusta. Uudistus saa kannatusta myös 65–75-vuotiaiden joukossa, joista 45 prosenttia kannattaa uudistusta.
Tutkimuksen mukaa mitä paremmin translain muutostarve ymmärretään, sitä todennäköisemmin lakimuutosta kannatetaan. Neljä viidestä (81 %) asian hyvin tuntevista on sitä mieltä, että Suomen tulee uudistaa translakinsa. Samoin neljä viidestä (82 %) asiaan perehtyneestä on sitä mieltä, että Suomen tulee luopua juridista sukupuoltaan korjaavan hedelmättömyysvaatimuksesta.
Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Bilendi Oy viikolla 12. Kyselyn otos 1000 suomalaista vastaa täysi-ikäisiä suomalaisia alueelliselta, ikä- ja sukupuolijakaumaltaan. Tulosten virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Kokonaisuudistuksella laaja tuki
Suomen nykyinen translaki sisältää räikeitä ihmisoikeusloukkauksia. Suomi on Pohjoismaista ja lähes kaikista muista Euroopan maista ainoa, jossa transihmisiltä vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä juridisen sukupuolen vahvistamiseksi. Juridinen sukupuoli tarkoittaa sukupuolimerkinnän korjaamista virallisiin papereihin ja väestörekisteriin omalla ilmoituksella.
Vuonna 2017 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että lisääntymiskyvyttömyyden vaatiminen sukupuolen oikeudellisen korjaamisen ehtona loukkaa ihmisoikeuksia. Nykyisen lain ihmisoikeusloukkauksiin sekä ilmiselviin muutostarpeisiin ovat kiinnittäneet huomiota lukuisat kansalliset ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt sekä useat viranomaistahot, viimeisimpänä Lapsiasiavaltuutettu vuosikirjassaan.
Eduskunnan oikeusasiamies on myös antamassaan ratkaisussa kiirehtinyt lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista, nykyisen lain nimen muuttamista, täysi-ikäisyyskriteerin uudelleenarviointia sekä sen poistamista sukupuolen oikeudellisessa vahvistamisessa.
Translaista on poistettava vaatimus lääketieteellisestä prosessista ja psykiatrisesta arvioista juridisen sukupuolen korjaamisen ehtona. Juridisen sukupuolen korjaamisen – käytännössä oikean merkinnän saaminen passiin – tulisi perustua ihmisen omalle ilmoitukselle. Sukupuolen juridisen korjaamisen osalta laista tulee poistaa myös vaatimus täysi-ikäisyydestä.
”Suomen lainsäädäntö on saatettava muiden Pohjoismaiden tasolle”, toteaa Trasekin puheenjohtaja Anna Haapalainen.
”Uusi translaki ei ole keneltäkään pois. Kyse on siitä, että sukupuolivähemmistöön kuuluvat ja heidän läheisensä on saatettava tasa-arvoisiksi muiden suomalaisten kanssa.”
Puolueista keskusta, kokoomus, SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat sitoutuneet translain uudistukseen.
|