Mitä jos ilmaisulle “urbaani viidakko” tulisi uusi, konkreettinen sisältö? 
MIYAWAKIN MINIMETSÄT VILLIINNYTTÄVÄT LUONTOA

Tenniskentän kokoiselle maapläntille keskelle Kathmandua voisi muutamassa vuodessa luoda tiheän, monilajisen minimetsän lintuineen, perhosineen, kukkineen. Se puhdistaisi ja raikastaisi miljoonien ajopelien saastuttamaa ilmaa pääkaupungin kattilalaaksossa. Lämpötilakin viilenisi pari astetta. Jotkut yksityishenkilöt ovat jo asiasta kiinnostuneet, samoin metsäviranomaiset mm. Pääskyjen hankealueella Makwanpurissa.

Nepalin ensimmäisen “pikkumetsän” pilottikokeilu aloitettiin joulukuussa 2021 Terailla, Koillis-Nepalin Dhanushadhamissa. Metsityskokeilussa käytetään Miyawaki-menetelmää. Nepalin hanketta johtaa Mithila Wildlife Trust, jonka toimisto on istutusalueen lähellä.
“Vaikka pienien alueiden hyödyntämiseen perustuva menetelmä on hyödyllisin ja tarpeellisin kaupungeissa, me haluamme kuitenkin ensin kokeilla ja seurata prosessia varmoissa olosuhteissa maaseututaajamassa. Valmistamme metsityksestä myös käsikirjan”, kertoo sähköpostissa MWT:n johtaja Dev Narayan Mandal.

Laitumena käytetylle noin hehtaarin eli 10 000 neliömetrin laajuiselle joutomaalle aiotaan luoda Dhanushadhamin Lintupuisto turvapaikaksi eksoottisille ja uhanalaisille linnuille. Sen uskotaan houkuttelevan etenkin ekoturisteja, mikä takaa hankkeen kestävyyden. Tarkoituksena on myös tarjota niin nepalilaisille kuin ulkomaalaisillekin nuorille aito mahdollisuus  osallistua luonnon ennallistamiseen eli villiinnyttämiseen.

Tulevan lintupuiston istutusten alkamista edelsi suuritöinen maan muokkaus syksyllä 2021.
Pintamaa kuorittiin ja myllättiin kaivinkoneilla metrin syvyyteen. Puoleen metriin saakka multaan sekoitettiin kompostia ja lantaa. Sitten alueen  ympärille valettiin betonipaaluja, joiden väliin pingotettiin vahva verkkoaita. Vuohet ja taimet eivät näet sovi yhteen (paitsi vuohien mielestä).
Muutaman vuoden kuluttua aita voidaan siirtää muualle.
Valtion metsäviranomaisilta saatiin 66 paikallisen puu- ja pensaslajin tainta, kaikkiaan noin 30 000 kappaletta. Erimittaisiksi ja -muotoisiksi kasvavien puiden latvat tulevat olemaan kuudessa kerroksessa, joten ne eivät kilpaile keskenään.
Taimien määrä on tavattoman suuri tavanomaiseen taimitiheyteen verrattuna (Ks. jutun lopusta). Lintupuistosta varataan sata neliötä vertailualaksi, jolle taimia istutetaan normaaliin tapaan. 
Juuri saamamme tiedon mukaan Lintupuiston perustamistyöt valmistuvat heinäkuun loppuun mennessä.
 

Jokaiselle neliömetrille istutetaan yhdeksän puuntainta.

PYHIEN LEHTOJEN SIEMENET

Miyawaki-menetelmän kehittäjä on japanilainen kasvitietelijä Akira Miyawaki (1928-2021). 1970-luvulla hän huomasi, että alkuperäisiä metsiä oli Japanin metsistä enää prosentin kymmenesosa. Tämä oli huolestuttavaa; eiväthän uudet vieraat lajit ole yhtä kestäviä  kuin ikivanhat.
Vanhojen metsien reliikkejä löytyi vain temppelilehdoista ja hautausmailta.
Miyawaki alkoi kerätä pyhien lehtojen puiden siemeniä ja kasvattaa niistä taimia. Hän teki luonnon oloja jäljitteleviä istutuskokeita istuttamalla kymmenien eri alkuperäisten puiden ja pensaiden taimia vieri viereen, sikin sokin.
Menetelmää kehitettäessä on todettu, että mikä vaan joutomaa kelpaa, mutta valmistelut täytyy tehdä huolellisesti, siementen keräämisen ja taimien kasvattamisen lisäksi.
Istuttamisen jälkeen maata on myös kasteltava muutaman vuoden ajan, kunnes taimet ovat hyvin juurtuneet. Sen jälkeen aidan voi poistaa ja pieni metsä huolehtii itse itsestään.
Miyawaki-metsä kasvaa kymmenen kertaa nopeammin, sen biodiversiteetti on sata kertaa suurempi ja se suodattaa 40 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin tavalliset istutusmetsät.

Nepal on siitä harvinainen kehitysmaa, että metsäkato on saatu käännettyä siellä toiseen suuntaan. Vuonna  1992 metsä peitti enää 26 prosenttia vuorimaan pinta-alasta. Nykyisin osuus on jo 45 prosenttia, kiitos hajautetun yhteisömetsätalouden.
Kaupungeissa, etenkin lähes puolentoista miljoonan asukkaan täpötäydessä Kathmandussa, tilanne on toinen. Maata peittyy kiihtyvää vauhtia asfaltin, betonin, rakennusten ja liikenteen alle, mikä nostaa lämpötiloja ja vähentää maan vedensitomiskykyä.

TIHEYS TUOTTAA OMAN KASVUALUSTANSA

Riitta Nykänen, Metsähallituksen luontopalveluiden erikoissuunnittelija kommentoi Miyawaki-kaupunkimetsähanketta näin:
“Kun istutetaan tiheään, siis 60 sentin välein, syntyy pian myös karkeaa kariketta ja lahopuuta, kun osa puista kuolee. Se vahvistaa monimuotoisuutta, kun tulee lahopuusta riippuvaisia lajeja. Samoin metsästä kasvaa kerralla monikerroksinen, ja joka kerroksessa on omat otuksensa.
Pienetkin vihreät alueet lisäävät monimuotoisuutta ja parantavat ekologista kestävyyttä ja ihmisten terveyttä ja viihtyisyyttä viilentäen ja poistaen ilmasta mm. pienhiukkasia.”

Miyawaki-menetelmä vaatii maanmuokkausta.

NAFAN KUTSUI PAPIT MUKAAN KEHITYSTYÖHÖN 

Uskonto on itsestäänselvä osa elämää Nepalissa. Raksirangin chepangeista 80 prosenttia on kristittyjä. Nafan järjesti kaksi kohtaamis- ja koulutustilaisuutta yli sadalle papille ja seurakuntien edustajalle.

Tilaisuuksien vetäjänä oli Nafanin johtaja Bhola Bhattarai. 
Bhola on itse ottanut aktiivisesti selvää siitä, miten ja milloin chepangit kääntyivät perinteisestä luonnonuskostaan kristinuskoon. Avainhenkilönä oli perheensä kanssa Uudesta Seelannista tullut lähetystyöntekijä, Roshkali, joka puhui virheettömästi ja kauniisti chepangien kieltä, oli ystävällinen ja kohtelias ja toi mukanaan uutta terveydenhoitoapua. - Minäkin kuulin hänestä, kun hankeseurantamatkallamme viime syksynä majoituimme eräässä chepang-talossa. Perheen isoisä Indra Bahadur Praja, 79, kertoi “hyvästä ja kauniista” naisesta, joka sai hänetkin kääntymään kristinuskoon.
Selväksi myös tuli, että tämä isoisä ei sen perästä ole sietänyt perinteistä uskonharjoitusta.

Bhola oli valmistanut papeille taustapaperin, jossa kerrottiin Raksirangin sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristöongelmista ja suhteutettiin ne YK:n vuosituhattavoitteisiin ja alkuperäiskansojen oikeuksiin. Myös sitaatteja Raamatusta oli mukana.
Bhola - taitavana puhujana ja lähetyssaarnaajan kaltaisella innolla ja vakaumuksella varustettuna kansanjohtajana - puhui papeille heidän merkityksestään yhteisöjensä johtajina. Välillä hän pyysi heitä laulamaan virsiään ja pyrki sitten yhdistämään niiden sanomaa yhteiskunnan ja luonnon tilaan.
Papit puolestaan kertoivat omasta työstään. He olivat liikuttuneita siitä, että ensimmäistä kertaa jokin ei-kristillinen järjestö oli heihin yhteydessä.
Bhola opasti pappeja kannustamaan köyhiä kestävään maatalouteen ja luonnonresurssien vaalimiseen. Kirkko voi yhdessä paikallishallinnon ja järjestöjen kanssa auttaa luomaan uutta toimeentuloa yhteisöissä.
Papit totesivat, että Raksirang on muuttunut 20-30 viime vuoden aikana kovasti. He lupasivat pitää luonnonsuojelua ja saamiaan uusia tietoja esillä jumalanpalveluksissa. He myös toivoivat Nafanilta uutta koulutustilaisuutta.

Indra Bahadur Praja, vanha chepang-mies, on harras kristitty. Perinteinen luonnonuskonto elää kuitenkin edelleen hänen lauluissaan.

Tue NAFAN -hankettamme tekemällä lahjoitus verkkokaupassamme tai MobilePay -sovelluksella valitsemalla numero 35120. Lahjoitusvarat käytetään 100 %:sti hankkeen hyväksi. 

Hyvä uutiskirjeen lukija, tervetuloa myös Pääskyjen jäseneksi! Samalla tuet toimintaamme Nepalin alkuperäis- ja maalaisyhteisöjen elämän kohentamiseksi. Jäseneksi voit liittyä Pääskypuodissa tai verkkosivuillamme. Kiitos!