NEPAL NOUSEMASSA KESKITULOISTEN MAIDEN JOUKKOON 

Nepal on valmistautumassa vuoteen 2026, jolloin maan on määrä nousta kehittyvästä maasta keskituloisten maiden joukkoon. Julkilausuma statuksen muutoksesta tehtiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 2021. 

Suomen ulkoministeriössä vallitsee Nepalin statuksen muutoksen merkityksestä kenties jopa laajempi tietoisuus kuin Nepalin omassa hallinnossa. Siksi onkin esitetty, että Suomi voisi johtaa eri kehitysyhteistyötahoja ideoitaessa siirtymää kohti uudenlaisen yhteistyön muotoja. Näin etenkin koulutuksen, vesi- ja sanitaatiohaasteiden sekä gender-, ihmisoikeus- ja ilmastonmuutosasioiden kohdalla.
Näiden teemojen parissa Suomi on nimittäin ollut Nepalin kehityksen uskollinen ja suurimpiin kuuluva tukija1980-luvun alusta lähtien, yli 40 vuotta. Suomi on myös hallinnoinut EU:n tukea Nepalin ja Suomen suurelle vesivarahankkeelle Kaukolännessä.
Siirtymä keskituloisten maiden joukkoon on jatkumoa Nepalin hurjalle muutokselle itsevaltaisesta monarkiasta, maolaisten kapinasta ja kymmenvuotisesta sisällissodasta monipuoluedemokratiaksi ja liittovaltioksi.

Köyhyys on vähentynyt ja koulutustaso noussut, mutta myös takaiskuja on tullut (esim. maanjäristys vuonna 2015), ja valuuttavarannot ovat tällä hetkellä tyhjillään samalla kun hinnat nousevat. Pandemia käänsi köyhyyden ja lapsikuolleisuuden vähenemisen hyvän suunnan. Nepalin bruttokansantuote ei myöskään yllä siihen tasoon, mitä keskituloisen maan status edellyttäisi. Vuoristomaalla on kuitenkin kunnianhimoisia suunnitelmia ja ennennäkemätöntä uutta kehityspotentiaalia.

Kehitysyhteistyössä on jo siirrytty erillisistä kehitysyhteistyöohjelmista yhteiseen maastrategiaan, joka on lähtökohtana kaikelle suomalaisten toiminnalle Nepalissa. Kehitystyhteistyössä tullaan kannustamaan laaja-alaiseen monitoimijayhteistyöhön, ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan tukemista korostetaan entistä enemmän. Rahoituskausista saattaa tulla lyhyempiä. Ihmisoikeusperusteisuus ja läpileikkaavien teemojen tärkeys säilyvät.
Nepal on yksi Suomen suosituimmista kehitysyhteistyön kohdemaista. Tällä hetkellä siellä toimii 17 kansalaisjärjestöä, yhtenä niistä Pääskyt.

Nepalin ja Suomen kauppa on kasvanut mutta määrät ovat edelleen pieniä. Suomesta viedään Nepaliin telekommunikaatiolaitteita, koneita, teollisia raaka-aineita, lannoitteita ja elektroniikkavalmisteita. Nepalista tuodaan käsitöitä, villamattoja, valmisvaatteita sekä puu- ja bambutuotteita.  
Merkittävä vaihdon muoto ovat myös Suomessa jatko-opintoja suorittavat nepalilaisnuoret.

Transition from development cooperation to broader forms of cooperation. Ministry for Foreign Affairs of Finland. Helsinki 2022

SAHARA NEPALIN PUHEENJOHTAJA VALITTIIN KUNNANJOHTAJAKSI

Sahara Nepalin perustaja ja puheenjohtaja Gyan Bahadur Bohara valittiin toukokuun paikallisvaaleissa Mastan maalaiskunnan kunnanjohtajaksi. 

Me Pääskyt tutustuimme Gyan Boharaan heti saavuttuamme pitkän ajomatkan jälkeen Länsi-Nepaliin, missä Gyan odotti meitä kaksi päivää Dhangadhin kaupungissa. Jatkoimme siitä sitten vielä puolitoista vuorokautta, välillä yöpyen, vuoria ylös kierrellen ja kaarrellen Chainpuriin, Bajhangiin eli Nepalin ns Kaukolänteen, missä sijaitsevat hankekylämme.
Gyan istui hymyilevänä mutta kalpeana ja selvästi autokyydistä kärsivänä kanssamme, kun kurkottelimme pyörryttäviä maisemia autoradion vinhasti soidessa.
Bahadur, 40, valittiin Nepalin suurimman eli Kongressipuolueen edustajana ja hän sai reilun kolmanneksen kaikista Mastassa annetuista äänistä. Toiseksi eniten ääniä saanut edusti maolaispuoluetta (tai yhtä niistä).



Jo koululaisena Gyan organisoi toverinsa opiskelijaklubiksi joka halusi herättää tietoisuutta mm chhaupadista, lapsiavioliitoista ja perheväkivallasta.
Ennen opiskeluaikaansa ja sosiologiksi valmistumistaan Kathmandussa Gyan työskenteli puoli vuotta sesonkityöläisenä Intiassa.
Kathmandussa tämä hyvin ystävällinen, auttavainen ja meidän mielestämme kovin hiljaisella äänellä puhuva, kaikenlaiset käytännön hankaluudet puhelimella suit sait kuntoon järjestävä mies löysi itsensä pian useiden opiskelijaliikkeiden johdosta.
Sitten hän palasi kotimaakuntaansa Bajhangiin ja perusti toisten samanmielisten kanssa Sahara Nepal -järjestön. Eipä aikaakaan ja hänet pyydettiin Kongressipuolueen jäseneksi ja edustajaksi Kaukolännestä.

Ensimmäisinä tehtävinään uudessa virassaan Gyan Bohara pitää naisten voimaannuttamista, maatalouteen perustuvaa talouden kehittämistä sekä monsuunin rikkomien teiden ja kastelukanavien korjaamista.
Bajhangin suurimpina ongelmina hän pitää syvää köyhyyttä, heikkoa infrastruktuuria, luonnononnettomuuksia - eroosiota, kuivuutta, maanvyöryjä - ja työttömyyttä.
Voimavaroina metsien, veden ja monenlaisten hyödyllisten villikasvien muovaamassa ympäristössä hän pitää nuorten suurta osuutta väestöstä sekä ihmisten puu-, rakennus- ja käsityötaitoja ja osittain teknistäkin kyvykkyyttä. 
 

Koronasuoja vai hengitysoireita?

YLI MILJOONA MOOTTORIPYÖRÄÄ KATHMANDUSSA

Siinä missä autot ja bussit juuttuvat infernaalisiin ruuhkiin Kathmandun keskustassa, moottoripyörät pujahtelevat vauhdikkaasti autojen välistä. Moottoripyörien kysyntä Nepalissa räjähti pandemian myötä entisestään, kun koronan uhatessa oma kulkuneuvo tuntui terveysturvallisimmalta välineeltä.

Puolisentoista miljoonan asukkaan Kathmandussa moottoripyöriä on jo yli miljoona.
Ilman laatu on niin huono, että asukkaiden eliniän odote on laskenut ainakin neljä vuotta. Moottoripyörät saastuttavat kymmenen kertaa enemmän kuin bussit ja autot henkeä ja kilometriä kohti.
Myös jätteiden poltto sekä puun poltto lämmityksessä pilaavat ilmaa. Talvella tilanne on pahin, kun saasteet jäävät pyörimään kattilamaiseen Kathmandun laaksoon.



Kathmandu on maailman kuudenneksi saastunein kaupunki, ja saasteet kuumentavat ilmaa. Ne sekä metsäpalot Terailla myös pimentävät taivasta. Maaliskuussa 2022 kaupungissa mitattiin 5 astetta keskimääräistä korkeampia lämpötiloja.
Saasteet koituvat kukkarollekin. Petrolin tuonti on Nepalin ylivoimaisesti suurin menoerä, ja nyt Ukrainan sota entisestään lisää kustannuksia. Valuuttavaranto on nollilla ja talous jyrkästi epätasapainossa. Nepal on luvannut alkaa vähentää petrolin käyttöä tästä vuodesta alkaen ja saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2045 mennessä. Tavoite on hyvin haastava.

Sähköntuotannossa Nepalilla on kuitenkin valtava potentiaali. Monsuunikauden suuren virtaaman aikana maa on jo sähkön suhteen omavarainen, mutta kuivalla kaudella joudutaan tuomaan hiilellä tuotettua sähköä Intiasta. Sähköomavaraisuus arvellaan saavutettavan vuoteen 2030 mennessä.
Vesivoima mahdollistaa Nepalin joukkoliikenteen, autojen ja moottoripyörien suurimittaisen sähköistämisen, millä olisi välitön vaikutus ilman laatuun.
Toivoa antaa myös Nepalin metsien tilanne. Glasgow`n ilmastokokouksessa maa lupasi kasvattaa metsäpeittonsa 45 prosenttiin, ja tavoite on jo saavutettu. 

Nepalin on määrä nousta keskituloisten maiden joukkoon vuoteen 2026 mennessä. Yksikin iso luonnonkatastrofi voi kuitenkin raunioittaa tämän tavoitteen. Nepalin sisäasiainministeriön mukaan 80 prosentilla maan asukkaista on riski joutua luonnon- tai ilmastosta johtuvien katastrofien uhriksi.

Kaukolännen kylissä, missä monsuunin aiheuttamat maanvyörymät näkyvät pitkin vuotta kuin jättiläisen kynnen raapaisuina kaikkialla vuorilla, kysyimme kylien asukkailta, pelkäävätkö he monsuunisateita. Ke garne? he vastasivat. Minkäs mahtaa?

https://www.nepalitimes.com/banner/breathing-can-kill-you/
https://www.nepalitimes.com/latest/4-months-after-glasgow-nepals-goals-look-iffy/

Hyvä uutiskirjeen lukija, tervetuloa myös Pääskyjen jäseneksi! Samalla tuet toimintaamme Nepalin alkuperäis- ja maalaisyhteisöjen elämän kohentamiseksi. Jäseneksi voit liittyä Pääskypuodissa tai verkkosivuillamme. Kiitos!