Pohjoismaisesta akkuvyöhykkeestä alan uusi Piilaakso

Kaksi päivää sen jälkeen kun norjalainen FREYR Battery ilmoitti asettuvansa myös Vaasaan sen lisäksi, että se rakentaa viisi akkutehdasta Mo i Ranaan, FREYR Batteryn toimitusjohtaja Tom Einar Jensen osallistuu Wasa Future Festival -tapahtumaan videolinkin välityksellä ja saa esityksensä jälkeen raikuvat aplodit.

- Voimme tehdä paljon enemmän kuin mitä tähän mennessä on tehty, ja nyt tämä alue – Norjasta Suomeen – voi toimia mallina muille. Meistä voi tulla kiertotalouden arvoketjun keskus – skandinaavinen akkuteollisuuden Piilaakso, jossa valmistuskapasiteetin pitäisi nyt kasvaa nopeasti jopa 60 kertaa nykyistä suuremmaksi, Jensen toteaa.

GigaVaasa-alueelle sijoittuvilla tehtailla voi olla valtavia vaikutuksia muuhun toimintaan ja toimeliaisuuteen, ja Västerbottenin aluekehityksen aluevaltuutetun Richard Carstedtin mukaan jokainen uusi akkutehtaan työpaikka voi luoda viisi uutta työpaikkaa muihin toimintoihin.
- Kehitys voi olla jättiläismäistä, ja nyt tarvitaan rohkeita poliittisia päätöksiä. Meidän on rakennettava tarvittavat asunnot ja saatava osaava väki jäämään alueelle. Meillä on Skellefteåssa samat haasteet kuin Vaasassa, ja nyt kun olemme matkalla kohti uusia yhteisiä työmarkkinoita, yhteistyöstä tulee entistäkin tärkeämpää, Carstedt toteaa.

Kaksivuotinen FAIR-hanke (Finding innovations to Accelerate the Implementation of electric Regional aviation) käynnistyi runsas vuosi sitten ja hanketta voidaan pelkistetysti kuvata ensimmäiseksi askeleeksi valmisteltaessa Merenkurkun aluetta sähkölentojen varhaiseen käyttöönottoon. Saimme Wasa Future Festival -tapahtumassa kuulla tarkemmin, mitä hankkeessa on vuoden mittaan tehty. Esittelyjen pääsisältö oli selkeä – tekniikka on jo olemassa, sitä kehitetään hurjaa vauhtia, ja nyt tarvitaan tahtoa ja rohkeutta tehdä lisää yhteisiä päätöksiä.

Merenkurkun alue sopii monista syistä erinomaisesti sähkölentojen varhaiseen käyttöönottoon:

- Meidän toimivat suhteemme ja pitkä kokemuksemme liikenneyhteistyöstä muodostavat hyvän perustan. Kun täällä lisäksi on energiaklusteri ja nyt vielä nousee täysin uusi teollisuudenala – akkuvyöhyke – ne samaan aikaan voimistavat tarvetta ja tukevat kehitystä. Lisäksi näemme valtionrajat ylittävän matkailun kasvavan alueella ja matkailukin voisi hyötyä suuresti sähkölennoista, kertoo Isak Brändström, yksi FAIR-hankkeen projektinjohtajista.

Suurina haasteina ovat tietoisuus ja hyväksyntä sekä alkuvaiheen korkeat investointikustannukset. Jotta alue voisi johtaa sähkölentoliikenteen kehitystä, meidän on voitava hoitaa investoinnit ja niiden aiheuttamat pääomakustannukset.
- Mutta myös käyttäjien tarpeita on ymmärrettävä ja hintatason pysyttävä kohtuullisena. Kustannustehokkaita latausratkaisuja on kehitettävä, ja lentokenttämaksuja on käytävä läpi. Tähän vaaditaan sekä valtion ja viranomaisten että paikallisten sähköyhtiöiden ja muiden toimijoiden yhteistyötä, Brändström tiivistää.

Merenkurkun alue – globaali tulevaisuuden alue loistotilanteen äärellä

Alueella on menossa useita uusia megainvestointeja, emmekä luultavasti pysty vielä edes kuvittelemaan niiden kaikkia vaikutuksia. Mutta – täällä on paikka, täällä on osaamista, puhdas luonto ja hieno asuinympäristö, ja tänne tulevaisuuden alat sijoittavat nyt toimintaansa. Miten pystymme vastaamaan kaikkiin tarpeisiin?

Richard Carstedt, Paula Erkkilä, Arne Langset, Åsa Ågren Wikström ja Joakim Strand ovat yhtä mieltä siitä, mitä nyt vaaditaan, jotta Merenkurkun alue voisi hyödyntää täysimääräisesti loistotilanteensa.