Postia kentältä – Lastensuojelussa tapahtuu

Tervehdys Lastensuojelun Keskusliitosta. Postia kentältä on Lastensuojelun Keskusliiton uutiskirje, johon kerätään ajankohtaisia uutisia lastensuojelun kentältä, Lastensuojelun Keskusliitosta ja sen jäsenyhteisöistä. Jos haluat ilmoittaa Postia kentältä -uutiskirjeessä, lue ensin ohjeet. Jos et vastaisuudessa halua Postia kentältä -uutiskirjettä, napsauta viestin lopussa olevaa linkkiä. Kollegasi tai muu uutiskirjeestä kiinnostunut voi tilata uutiskirjeen itselleen verkkosivuiltamme.

Voit seurata meitä myös blogissa, Facebookissa, Twitterissä, YouTubessa, Instagramissa ja LinkedInissä.

KOULUTUKSIA JA SEMINAAREJA

Beskyddare av barnens rättigheter – tillsyn och förverkligande av barnens rättigheter inom vård utom hemmet

Aika ja paikka: 27.10., klo 10–15, verkkototeutus (Teams)
Hinta ja ilmoittautuminen: maksuton, ilmoittaudu viimeistään 18.10.

Valvira järjestää yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa lastensuojelun suunnitelmalliseen valvontaan liittyvän ruotsinkielisen webinaarin. Webinaarin tavoitteena on vahvistaa sijaishuollossa olevien lasten oikeuksien toteutumista, lapsen asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden osaamista rajoitustoimenpiteiden soveltamisessa ja valvonnassa sekä yhdenmukaistaa, edistää ja tukea sijaishuoltoyksikköjen valvontaa.  Tilaisuus on tarkoitettu kuntien lastensuojelun sijaishuollon johtaville viranhaltijoille ja sijaishuollossa olevien lasten asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille.

Nuorten foorumit

Aika ja paikka: 30.10. (Tampere), 20.11. (Seinäjoki) & 27.11. (Hämeenlinna), klo 11–16
Hinta ja ilmoittautuminen: maksuton, ilmoittautuminen etukäteen

Pesäpuu järjestää yhdessä MONNI-hankkeen kanssa syksyn aikana Nuorten foorumeita vaihtuvin teemoin Tampereella, Seinäjoella ja Hämeenlinnassa. Foorumeissa nuoret pääsevät tapaamaan toisia nuoria, joilla on samankaltaisia kokemuksia kuin heillä. Foorumeissa syntynyttä tietoa käytetään osana Pesäpuun ja MONNI-hankkeiden kehittämistyötä. Lisäksi jokaisesta foorumista koostetaan raportti, joka julkaistaan Pesäpuun verkkosivuilla kaikkien kiinnostuneiden hyödynnettäväksi. Foorumeiden vetämisestä vastaavat yhdessä Pesäpuun työntekijöiden kanssa nuoret, joilla on kokemusta lastensuojelusta.

Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset – Koulutus ja nuorten hyvinvointi

Aika ja paikka: 15.11., klo 13–15, verkkototeutus
Hinta ja ilmoittautuminen: maksuton, ilmoittaudu viimeistään 11.11.

THL järjestää yhdessä muiden tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa kansallisen koronavirusepidemian yhteiskunnallisia vaikutuksia koskevien tutkimusten tuloksia kokoavan webinaarisarjan. Sarjan kuudennen webinaarin aiheena on Koulutus ja nuorten hyvinvointi. 

Children’s grief and grieve in institutional early childhood education

Aika ja paikka: 39.11., klo 9.00–11.30, verkkototeutus (Zoom)
Hinta ja ilmoittautuminen: maksuton, ilmoittaudu 26.11. mennessä

Suomen Akatemian rahoittama Children’s grief and grieve in institutional early childhood education -hankkeessa tutkitaan lasten surua ja suremisen käytäntöjä institutionaalisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen avulla tuotetaan uutta tietoa siitä, miten lasten surua voidaan ymmärtää, kohdata ja käsitellä varhaiskasvatuksessa ja yhteiskunnassa. Hankkeen aloitusseminaarissa kolme arvostettua kansainvälistä tutkijaa kommentoivat hankkeen aihetta omien tutkimustaustansa näkökulmista.

Tienviittoja lastensuojeluun -webinaari

Aika ja paikka: 30.11., klo 14.00–15.30, verkkototeutus (Teams)
Hinta ja ilmoittautuminen: maksuton, ilmoittaudu viimeistään 26.11.

Kasper kysyi kesällä lastensa kautta lastensuojelun kokeneilta vanhemmilta muun muassa, millaista on hyvä lastensuojelu ja mihin erityisesti pitää panostaa lastensuojelun kehittämisessä. Webinaarissa käydään läpi kyselyn keskeiset tulokset ja kuullaan Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen sekä kokemusasiantuntijavanhempien puheenvuorot niihin liittyen. Kysely pohjautui Lastensuojelun Keskusliiton Hyvää lastensuojelua, kiitos! -julkaisussa esitettyihin kuuteen kehittämiskohteeseen, joihin vanhemmat esittivät ideoitaan.

VII suomalainen perheterapiakongressi 2022

Aika ja paikka: 30.3.–1.4.2022 , Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere
Hinta ja ilmoittautuminen: 50 €–420 €, ilmoittaudu 30.3.2022 mennessä.

Seitsemännen perheterapiakongressin teemana on Läsnäolon voimaa – perheresilienssi ja elämänhaasteista selviytyminen. Kongressissa pohditaan yhdessä myös sitä, miten perhe- ja pariterapian vaikuttavuus ja sovellettavuus ymmärretään ja hyödynnetään palvelujärjestelmissä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten myötä. Kongressiin ovat tervetulleita kaikki perheiden ja parien kanssa työskentelevät, ja tapahtumaan on mahdollista ehdottaa työpajoja, teemaseminaareja tai yksittäisiä esityksiä 18.10.–19.11. välisenä aikana.

Maailman mielenterveyspäivää vietetään sunnuntaina 10.10.

Jokaisen nuoren mieli on arvokas

Jokainen nuori ansaitsee tulla kuulluksi ja kohdatuksi – niin perheessä, koulussa, harrastuksissa kuin palveluissa. Kohtaamalla nuoret aidosti voidaan vahvistaa nuorten hyvinvointia koronakauden haasteiden ja koettelemusten jälkeen. Maailman mielenterveyspäivän Vihreää valoa yhdenvertaisuudelle -kampanja kannustaa jokaista nuorten parissa toimivaa kohtaamaan nuoria yhdenvertaisesti, avoimesti, aidosti ja arvostelematta sekä kysymään nuorilta heidän hyvinvoinnistaan ja elämästään.

Nuoret ovat tuoneet usein esille mielenterveyspalveluiden tärkeyden ja niiden riittämättömän saannin. Lue Lastensuojelun Keskusliiton blogista, miten nuoret itse näkevät mielenterveytensä tukemisen.

UNICEFin raportti peräänkuuluttaa päättäjiltä huomattavasti tehokkaampia toimenpiteitä lasten ja nuorten mielenterveyden suojaamiseksi

Joka seitsemäs nuori maailmassa kärsii mielenterveysongelmista, mutta UNICEFin Maailman lasten tila 2021 -raportin mukaan lasten ja nuorten mielenterveyteen ei olla investoitu riittävästi. Maailmanlaajuisesti vain noin 2 % valtioiden terveydenhuollon rahoituksesta kohdistetaan mielenterveyspalveluihin. Kattava raportti 21 maasta keskittyy nyt ensimmäistä kertaa lasten ja nuorten mielenterveyteen, myös ajalta ennen koronapandemiaa.

Eduskunta on käynyt 6.10. laaja-alaisen keskustelun mielenterveys- ja päihdepalveluihin liittyvistä kysymyksistä. Keskustelussa nousi esiin esimerkiksi terapiatakuu ja korona-ajan eristyksen vaikutukset päihteiden käyttöön sekä erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen.​ Lue myös STM:n erityisasiantuntija Riina-Maria Leskelän kolumni mielenterveyspäivään sekä lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyen.

LAINSÄÄDÄNNÖN JA HALLINNON UUTISIA

Hallitus esittää asteittain kiristyvää vähimmäishenkilöstömitoitusta lastensuojelun sosiaalityöhön

Tutkimustieto osoittaa, että lastensuojelun asiakkaana olevien lasten hyvinvointia ja osallisuuden kokemusta lisäävät työntekijöiden pysyvyys ja aika, joka työntekijöillä on käytettävissään kunkin lapsen asiassa. Henkilöstömitoituksella voidaan vähentää sosiaalityöntekijän työkuormitusta sekä näin parantaa sosiaalityöntekijän mahdollisuuksia perehtyä lapsen asioihin ja sosiaalityön tekemiseen lapsen edun mukaisesti. Hallituksen esityksen mukaan yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saisi olla vastuullaan enintään 35 lasta vuosina 2022 sekä 2023 ja enintään 30 lasta vuodesta 2024 alkaen. Esityksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista lastensuojelussa sekä turvata lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tavoitteiden toteutuminen.

Lastensuojelun Keskusliiton näkemyksen mukaan tulevaisuudessa tulisi tähdätä enintään 25 lapsen asiakasmäärään, jotta lapsen oikeuksien toteutumista voi vahvistaa.

Hallitus on saanut valmiiksi kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman lasten oikeuksien turvaamiseksi

Kansallisen lapsistrategian ensimmäisessä toimeenpanosuunnitelmassa on 30 uutta toimenpidettä, joilla turvataan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vahvistetaan heidän oikeuksiaan. Toimenpiteet täydentävät jo käynnissä olevaa laajaa työtä sekä vahvistavat rakenteita ja tietopohjaa pitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle lapsi- ja perhepolitiikalle. Toimenpiteissä painotetaan lasten osallisuutta sekä yhdenvertaisuutta, ja tarkoituksena on esimerkiksi tehdä oma lastensuojelun käsikirja lapsille ja nuorille.

Suunnitelmassa asetettiin toimenpiteitä myös lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja lapsibudjetointiin. Tietoisuus lapsivaikutusten arvioinnista on kasvanut, mutta vielä on paljon matkaa siihen, että se olisi säännönmukainen osa lapsia koskevien asioiden valmistelua, seurantaa ja toiminnan kehittämistä. THL:n blogissa MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen, Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Kirsi Pollari sekä THL:n kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti avaavat aihetta ja kertovat muun muassa, mitkä kysymykset auttavat saamaan esille vaikutukset lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisuuteen.

Lupaviranomaiset täsmensivät lastensuojelun laitoshuollon toimintayksikön määrittelyä

Valvira ja aluehallintovirastot ovat täsmentäneet lastensuojelun laitoshuollon toimintayksikköä koskevaa määrittelyä. Tavoitteena on selkiyttää lapsi- ja nuorisokoteja koskevien lupa-asioiden käsittelyä, sillä lupaprosessissa joudutaan sovittamaan yhteen sekä yksityisiä sosiaalipalveluja koskevan lain että lastensuojelulain mukaisia määrittelyjä.

Toimintamalli päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palveluista

Arviolta noin 6 % raskaana olevista käyttää päihteitä. Monien kohdalla päihteiden käyttöä ei kuitenkaan tunnisteta, eikä äiti tai perhe saa tarvitsemiaan palveluita. Palveluiden järjestäjien ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten on hahmotettava, mitä eri palveluja perhe tarvitsee ennen raskautta, sen aikana sekä raskauden jälkeen. THL:n nimittämän laajan asiantuntijaryhmän laatimassa toimintamallissa kuvataan päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palvelukokonaisuus toimialoittain, palveluittain, palvelujen sisällön mukaan sekä asiakkaan raskauden etenemisen mukaan.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin lastensuojelun huomiota

Kantelijan 17-vuotias tytär oli muuttanut omaan asuntoon, ja kantelija oli pyytänyt lastensuojelusta tukea tyttären asumiseen. Avohuollon tukitoimena käsiteltyä tukea ei myönnetty, mutta kantelijan mukaan hän ei ollut pyynnöistään huolimatta saanut asiasta kirjallista muutoksenhakukelpoista päätöstä. Sosiaalityöntekijä oli vastannut kantelijan ensimmäiseen pyyntöön sähköpostiviestillä. Kantelijan tiedusteltua päätöstä kuukauden kuluttua uudelleen päätös oli tehty, mutta sitä ei ollut lähetetty kantelijalle, vaan ainoastaan tyttärelle.

Hallintolain mukaan sekä kantelijan 17-vuotiaalla lapsella että hänen huoltajallaan on ollut kummallakin erikseen puhevalta asiassa ja oikeus hakea päätökseen oikaisua. Päätös olisi tullut toimittaa tiedoksi kummallekin erikseen. Koska kantelijalle ei ollut annettu tiedoksi hänen tyttärensä asiassa tehtyä päätöstä eikä kantelija tämän vuoksi ollut voinut kirjallisen muutoksenhakukelpoisen päätöksen puuttuessa saattaa asiaa oikaisuvaatimuksena tutkittavaksi, hänen oikeusturvansa ei ollut toteutunut säännösten edellyttämällä tavalla. Apulaisoikeusasiamies kiinnitti ratkaisussaan kaupungin lastensuojelun huomiota kirjallisen muutoksenhakukelpoisen päätöksen antamiseen ja tiedoksiantoon sosiaalihuoltolain ja hallintolain mukaisesti.

Koulujen ja oppilaitosten kuraattorien ja psykologien henkilöstömitoitus lakiin

Oppilas- ja opiskelijahuolto vahvistuu, kun lakiin tuodaan säädökset opiskelijahuollon kuraattorien ja psykologien sitovasta mitoituksesta. Valtioneuvosto on antanut asiaa koskevan esityksen, jonka mukaan henkilöstömitoitus olisi samansuuruinen perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Sama mitoitus helpottaisi opiskeluhuollon käytännön järjestämistä erityisesti kunnissa, joissa järjestetään sekä perusopetusta että toisen asteen koulutuksia. Sitovalla kuraattori- ja psykologipalveluiden henkilöstömitoituksella turvataan oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen tasa-arvoisempi saatavuus ja laatu eri puolilla Suomea. Samalla täsmennetään myös kuraattorin tehtävän kelpoisuusvaatimusta.

JULKAISUT

Sijoitettujen lasten koulunkäynti ja vapaa-aika

THL:n toteuttamassa Kysy ja kuuntele -tutkimushankkeessa (2019–2021) on selvitetty kodin ulkopuolelle sijoitettujen 10–18-vuotiaiden lasten ja nuorten kokemuksia kouluun, hyvinvointiin, terveyteen ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Lasten kokemusten rinnalla tutkimuksessa on kartoitettu lasten asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia palvelujärjestelmän toimivuudesta ja epäkohdista. Tutkimuksen mukaan koulu on sijoitetuille lapsille ja nuorille hyvinvointia ja terveyttä edistävä tekijä, ja moni sijoitettu lapsi viihtyy koulussa hyvin. Toisaalta samaan aikaan on nähtävissä sijoitettujen lasten kokemuksista heijastuva kontrasti, joka osoittaa koulun lisäävän haasteita hyvinvointiin, oppimiseen ja jaksamiseen osalle sijoitetuista lapsista ja nuorista.

Käytännön keinoja koko sijaisperheen huomioimiseen sekä sisarussuhteiden vahvistamiseen

Perhehoitoliitto on julkaissut Sisarussuhteiden vahvistamisen käsikirjan tukemaan sijaisperheen kaikkien jäsenten huomioimista ja sijaisperheiden sisarussuhteiden vahvistamista. Käsikirja on suunnattu ensisijaisesti sijaisperheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Siitä voivat hyötyä myös perhehoitajat, jotka kaipaavat yhteistä tekemistä tai uusia näkökulmia perheensä arkeen tai antavat vertaistukea toisille perhehoitajille. Käsikirjassa esitellään myös Meidän sakki -laatukriteerit, joiden tavoitteena on tukea perhehoidon järjestäjiä, tuottajia sekä perhehoitoperheitä arvioimaan, miten koko perheen huomioiminen toteutuu käytännössä ja miten sitä voisi kehittää.

Haastelähtöinen innovaatiotoiminta on hyvä tapa mahdollistaa nuorten osallistuminen lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistyöhön

Pesäpuun lastensuojelun sijaishuollon haastekisassa 11–28-vuotiaista sijaishuollossa asuvista ja asuneista nuorista sekä sijaissisaruksista koostuvat tiimit pääsivät itse ideoimaan ja luomaan ratkaisuja lastensuojelua koskeviin, yhteisesti tunnistettuihin haasteisiin. "Opin uusia asioita, sain vaikuttaa ja ilmaista omat mielipiteeni" – Lastensuojelun sijaishuollon haastekisa -raportti kokoaa yhteen kilpailun järjestämiseen liittyvän prosessin ja nuorten haasteisiin tuottamat ratkaisuehdotukset. Lisäksi siihen on koottu ammattilaisista koostuville tiimeille suunnatun haastekisan aikana syntyneet ratkaisuehdotukset ja yhteenveto.

Mis- ja disinformaatio vaikuttavat voimakkaasti myös suomalaisten tyttöjen hyvinvointiin

Lastenoikeusjärjestö Plan International selvitti internetissä leviävän misinformaation ja disinformaation vaikutuksia tyttöjen elämään yhteensä 33 maassa. 26 maassa yli 26 000 iältään 15–24-vuotiasta tyttöä ja nuorta naista vastasi kyselytutkimukseen, ja 18 maassa järjestö teki syvähaastatteluja. Kyselytutkimukseen vastanneista tytöistä ja nuorista naisista tuhat oli suomalaisia. Tutkimuksen mukaan verkossa leviävä valheellinen informaatio uhkaa tyttöjen ja nuorten naisten turvallisuutta ja terveyttä sekä heikentää heidän mielenterveyttään. Englanninkielisestä tutkimusraportista on julkaistu myös suomenkielinen tiivistelmä.

Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään 11.10. teemalla tytöt ja tieto. Tiedon puute on yksi keskeisimpiä syitä sille, etteivät tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisoikeudet toteudu. Puutteellinen tieto ja haitalliset uskomukset altistavat tyttöjä lapsiavioliitoille, liian varhaisille raskauksille ja syrjinnälle sekä uhkaavat tyttöjen koulunkäyntiä.

AJANKOHTAISTA

Lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavat kansalliset indikaattorit koottu yhdelle sivustolle

Itlan lasten ja nuorten hyvinvoinnin tietopankkiin eli Itlastoon on koottu kansallisia säännöllisesti päivittyviä lasten ja nuorten hyvinvointia koskevia indikaattoreita, etenkin paremman päätöksenteon tueksi. Itlaston yli 50 indikaattoria kuvaa lasten ja nuorten vointia aina koulupudokkuudesta harrastamiseen ja koulukiusaamisen vähentymisestä perheen koettuun taloudelliseen tilanteeseen.

Psykiatriset häiriöt teini-iässä ovat yhteydessä myöhempään syrjäytymiseen

Psykiatrisen diagnoosin saaneista nuorista vajaa 11 % oli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella vähintään 5 vuotta varhaisaikuisuudessa. Muilla nuorilla vastaava osuus oli vajaa 3 %. Tämä selvisi osana INVEST-hanketta tehdystä tutkimuksesta, jossa seurattiin kaikkia Suomessa vuonna 1987 syntyneitä henkilöitä. Tulokset korostavat mielenterveyshäiriöiden hoidon ja kuntoutuksen merkitystä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Huolestuttavia tulokset ovat sen vuoksi, että ne tuovat esiin mielenterveyshäiriöiden yhteyden pitkäaikaiseen syrjään jäämiseen koulutuksesta ja työelämästä. Yhteys oli erityisen vahva teineillä, jotka eivät olleet saaneet toisen asteen opintojansa loppuun ja joilla oli diagnosoitu häiriö.

Kotiin eristäytyminen korona-aikana vaikeutti lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden avun saamista

Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden on ollut vaikeampaa hakea ja saada apua korona-aikana, koska kotiin eristäytyminen on mahdollistanut ja tuonut esiin läheisten ihmisten pakottavaa kontrollia ja vallankäyttöä, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Ammattilaisten keskuudessa ovat herättäneet huolta myös lasten katoaminen väkivaltapalvelujen piiristä ja se, kuinka haavoittuvat ryhmät, kuten maahanmuuttajat, pääsevät palvelujen piiriin. Tutkimuksessa tarkastellaan väkivaltatyöntekijöiden näkemyksiä siitä, kuinka turvakodeista ja väkivaltatyön avopalveluista lähisuhdeväkivaltaan apua hakeneiden tilanne ja palvelujen saatavuus on korona-aikana muuttunut. Tutkimuksen aineistona on käytetty turvakodeista korona-aikana kerättyjä seurantakyselyjä sekä turvakotien ja väkivaltatyön avopalvelujen työntekijöiden ryhmähaastatteluja.

Tutkimus on osa THL:n, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston Koronaepidemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ) -hanketta. Hankkeen tutkimusten yleistajuisia abstrakteja kootaan Sosiaalilääketieteen yhdistyksen sivuille.

Työmalli tilanteisiin, jossa pohditaan huostaanoton purkua ja perheen jälleenyhdistämistä

Pesäpuun #Munperheet-hanke on jälleen koonnut THL:n avulla tietoa perhehoidossa päättyneistä huostaanotoista. Hankkeen aikana laaditun suunnitelmallisen työmallin avulla pyritään kirkastamaan lapsen etua ja oikeuksia huostaanoton purkutilanteissa sekä lisäämään tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta perheen jälleenyhdistämiseen. Malliin on koottu hankkeen aikana kattavasti prosessin eri vaiheisiin liittyvää infoa, materiaalia, työmenetelmiä ja lomakkeita.

AVOIMET TYÖPAIKAT

SOS-Lapsikylä rekrytoi

Rovaniemen SOS-Lapsikylään haetaan sosiaaliohjaajaa perhehoidon ja tukiperhetoiminnan työtehtäviin. Työnkuvaan kuuluu perhehoitajien ohjaus- ja tukityö sekä sijoitettujen lasten ja heidän verkostojensa kanssa toimiminen. Hae tehtävää 17.10. mennessä.

SOS-lapsikyläsäätiöön Helsinkiin haetaan ohjelmapäällikköä, joka vastaa säätiön kansainvälisestä ohjelmatyöstä sekä kehitysyhteistyöstä. Hakijalta odotetaan hankehallinnon, kehityspolitiikan sekä erilaisten kehitysyhteistyörahoituksen instrumenttien tuntemusta. Myös asiantuntemus lapsen oikeuksista ja ihmisoikeusperustaisesta lähestymistavasta ovat tehtävässä keskeisessä roolissa. Hae tehtävää 24.10. mennessä.

Espoo-Vantaan lapsikylään haetaan sosiaalityöntekijää toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Sosiaalityöntekijä vastaa sijaishuollon sosiaalityöstä ja tuo sosiaalityön asiantuntemuksensa moniammatilliseen perhehoidon tiimiin. Keskeinen osa työtä on myös yhteistyö kuntien ja muiden verkostojen kanssa. Hae tehtävää 24.10. mennessä.