Kerääjäkasvit maanparantajina
Webinaari 2.12.2021 klo 10-12

Minkälaisia hyötyjä kerääjäkasveilla voidaan saavuttaa maan kasvukuntoon ja viljelykasvin sadontuottoon? Mitä kerääjäkasvien viljelytekniikassa tulisi huomioida, jotta niiden avulla saavutettaisiin suurin mahdollinen hyöty? Mitkä ovat keskeisimmät erot yleisimpien kerääjäkasvilajien ominaisuuksissa?

Webinaarissa näistä teemoista on puhumassa aiheen johtava asiantuntija, erikoistutkija Hannu Känkänen Luonnonvarakeskuksesta. Kerääjäkasvien käytännön viljelykokemuksista ja neuvoista meille kertoo kasviasiantuntija Marko Sairasalo. Lisäksi kuulemme lyhyen katsauksen uuden CAP27-ohjelmakauden kannusteista ja ehdoista kerääjä- ja maanparannuskasvien viljelyssä.
                            
Ohjelma:
10.00 Webinaarin avaus
10.05 Kerääjäkasvit maanparantajina. Hannu Känkänen, Luke
11.00 Käytännön kokemuksia kerääjäkasvien viljelystä. Marko Sairasalo, ProAgria
11.40 CAP-uudistuksen kuulumiset kerääjä- ja maanparannuskasvien näkökulmasta. Satu-Maaria Ahopelto, ProAgria

Webinaari järjestetään Teams-yhteydellä. Linkki webinaariin lähetetään sähköpostitse kaikille ilmoittautuneille viimeistään webinaaria edeltävänä päivänä.

Webinaarin järjestävät yhteistyössä ProAgria Etelä-Suomen Elina II -, Satotason nosto-, TyVi (Tietoa ja työkaluja viljelyvarmuuden parantamiseksi) ja Sääski -maatalouden ja vesienhoidon yhteistyö -hankkeet.

Tapahtuma tallennetaan ja se julkaistaan myöhemmin Elina II -hankkeen nettisivuilla. Tämä webinaari on osa Maan kasvukunnon hoito -webinaarisarjaa.

Pölyttäjäystävällinen maatila 
BSAG:n webinaari 8.12.2021 klo 10-12                                      

Pölyttäjillä on keskeinen rooli maataloudessa ja maataloudella on keskeinen vaikutus pölyttäjäkantoihin. Pölyttäjäkato on uhka yhteiskunnan ja koko maailman hyvinvoinnille, ja erityisesti ruoantuotannolle. 

Pölyttäjät pitää pelastaa, mutta mistä tarkemmin oikein on kysymys? Mikä on pölyttäjien tila Suomessa, ja millä keinoilla suomalainen viljelijä voi edistää pölyttäjien hyvinvointia omalla tilallaan? ”Pölyttäjäystävällinen maatila: neuvontamateriaalia viljelijöille” on yksivuotinen Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoittama hanke, joka pureutuu juuri näihin kysymykseen.

Hankkeen loppuwebinaarissa esitellään upouusi ”Pölyttäjäystävällinen maatila” -opas viljelijöille ja tärkeimmät periaatteet pölyttäjäystävällisen viljelyn onnistumiseen maatilalla. Kuullaan, miten Suomi valmistautuu tukemaan pölyttäjiä uuden CAP:n ja Kansallisen pölyttäjästrategian kautta. Esittelemme toimenpiteitä, ja kaksi viljelijää kertoo, miten ottavat pölyttäjät huomioon omilla maatiloillaan. 

Lämpimästi tervetuloa!

Tilaisuuden avaus – projektijohtaja Eija Hagelberg, BSAG

Kansallinen pölyttäjästrategia – Janne Heliölä, tutkija, FM. Suomen ympäristökesksus, Biodiversiteettikeskus

Pölyttäjäystävällisen maatilan pääperiaatteet ja opas viljelijöille – Traci Birge, projektipäällikkö Pölyttäjäystävällinen maatila,  MMT,.Helsingin yliopisto, Maataloustieteet (agroekologia)

Keskustelua

Pölyttäjät ja kasvinsuojeluaineet – Lotta Kaila, MMM, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Maataloustieteet (agroekologia), vieraileva asiantuntija Luonnonvarakeskus

Pölyttäjäsuojelutoimenpiteitä uudessa CAP:ssa – Tiina Hartman, erityisasiantuntija, Maa ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Maaseudun kehittämisyksikkö

Keskustelua

Pölyttäjiä miettimässä maatilalla – Eliisa Malin, MMM, viljelijä, agronomi, BSAG Carbon Action

Kukkiva petopenkka -video – Joenrinne films ja Pölyttäjäystävällinen maatila -hanke

Pitkäaikaista kokemusta pölyttäjätoimenpiteistä Iso Britanniasta** – Sally-Ann Spence*, viljelijä ja hyönteisasiantuntija Iso Britanniasta

Keskustelu ja tilaisuuden päätös

* Sally-Ann Spence on englantilainen maanviljelijä, hyönteisasiantuntija ja ympäristökasvattaja. Ashbury farms -osuuskuntatilalla Lounais-Englannissa Spencen aviomies ja tämän veli viljelevät tilan 800 hehtaarin peltoalalla viljaa, rypsiä ja papuja. Sally-Ann Spence hoitaa Berrycroft farm -nimen alla lihakarjaa ja lampaita sekä peltomaiseman ulkopuolista 40 hehtaarin laidunmaata, kukkakaistoja, paljasmaapaikkoja ja perinnebiotooppeja. Spence kertoo, miten pölyttäjät otettaan huomioon heidän tilallaan. 

**Englanniksi, dioissa suomenkielistä tekstiä.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen

Kipsi, kuitu ja ravinnekalkki - uutta tietoa ympäristöhyödyistä 
webinaari 8.12.2021 klo 9-11                                      

• Maanparannuskuidun käyttö ja hyödyt maatalouden vesiensuojelussa / Jaana Uusi-Kämppä, Luke
• Peltomaan rakennekalkituksen vaikutus valumavesiin / Maria Kämäri, Syke
• Peltojen kipsikäsittely vesiensuojelumenetelmänä / Petri Ekholm, Syke

• Tero Tuominen, viljelijä
• Kai Mykkänen, eduskunnan Saaristomeri-ryhmä
• Johan Åberg, MTK, maatalouslinjan johtaja
• Helena Soinne, Luke

#luomuhäme - onnistunutta yhteistyötä

Webinaari: Luomussa vara parempi-hankkeen loppuseminaari 9.12.2021 klo 10-14

10.00 Luomun kehitys Hämeessä, Outi Vahtila ja Annika Michelson

10.20 Pitkäjänteinen kehittäminen on koko ketjun kehittämistä:

• Luomun tie Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla, Jukka Korhonen, HAMK

• Lajikevalintojen merkitys, Sakari Raiskio, Luke ja Kaija Hinkkanen, ProAgria

• Rehuntuotannon turvaaminen, Kaisa Kuoppala, Luke ja  Leena Kukkula, ProAgria

• Luomuruoka lautasella, Heli Jurkkola ja Anita Kauhala-Antonopoulou, Koulutuskeskus Salpaus

• Raaka-aineesta tuotteeksi, Ulla Kojonkoski, Tuoreverkko Oy

11.30-12.30 Lounastauko

12.30 Luomutuotannon tulevaisuuden haasteet, keskustelijoina Aura Lamminparras (ProLuomu), Sari Iivonen (Luomuinstituutti), Marja Jalli (Luke), Annukka Pakarinen (HAMK), Sari Hiltunen (ProAgria), Marko Viljamaa (Koulutuskeskus Salpaus), Mattias Anomaa (luomuviljelijä), Tiiti Kämäri (koulutus).

13.30 Päätöskahvit

Lisätietoa ja ilmoittautuminen
 

Mitä metrin maanäytteet kertovat?
Carbon Action Klubin tiedewebinaari viljelijöille 10.12.2021 klo 9.30-11.30

Hiilen varastoitumisen ja ravinteiden käytön tehostamisen kannalta on joskus syytä kurkistaa syvälle maahan. Kolmellakymmenellä Carbon Action -maatilalla eri puolilla Suomea otettiin syksyllä 2019 poikkeukselliset, metrin syvyyteen asti ulottuvat maanäytteet.

Mitä sitten löytyy metrin syvyydestä suomalaisista pelloista? Helsingin yliopiston maaperätieteen tutkijat ovat päässeet käsiksi alustaviin tuloksiin, joista kuullaan ensimmäisen kerran viljelijöille suunnatussa Carbon Action Klubin tiedewebinaarissa.

Ohjelma

9.30–9.40 – Webinaarin avaussanat, Eija Hagelberg, projektijohtaja, BSAG

9.40–9.50 – Taustaa metrin maanäytteiden analysoinnista ja tutkimuksen tarpeesta, Jussi Heinonsalo, professori, Helsingin yliopisto

9.50–10.05 – Orgaanisen hiilen, typen ja fosforin varastot metrin kairanäytteissä Carbon Action -tiloilla – Sichu Wang, väitöskirjatyöntekijä, Helsingin yliopisto & Institute of Soil Science, Chinese Academy of Sciences, Nanjing, Kiina (esityksen pitää Jussi Heinonsalo)

Esityksessä käydään metrin kairanäytteenoton hiilen (C), fosforin (P) ja typen (N) varastojen päätulokset läpi. Esityksessä tarkastellaan myös C, P ja N:n keskinäisiä määräsuhteita, eli ns. stoikiometriaa.

10.05–10.20 – Fosforin määrän ja eri muotojen jakautuminen tavanomaisesti ja luonnonmukaisesti viljeltyjen maiden syvyysprofiileissa – Oona Uhlgren, pro gradutyön tekijä, Helsingin yliopisto

Gradutyössä tutkittiin maan kokonaisfosforin, vesiuuttoisen fosforin ja eloperäiseen ainekseen sitoutuneen fosforin määriä savimaan syvyysprofiilissa. Esityksessä käydään läpi erilaisia fosforin määritykseen käytettyjä laboratoriomenetelmiä sekä työssä saatuja alustavia tuloksia.

10.20–10.35 – Tavanomaisen ja luomuviljelykierron pitkäaikaisvaikutukset maan orgaanisen aineksen määrään ja laatuun eri maasyvyyksissä – Anna-Reetta Salonen, väitöskirjatyöntekijä, Helsingin yliopisto & Wageningen University and Research, Hollanti

Tutkimuksessa tarkastellaan viljelytoimenpiteiden vaikutusta maan orgaanisen aineksen kokonaismäärään ja -laatuun. Orgaanisen aineksen laadun tarkastelemiseksi se jaetaan laboratorioanalyyseissa kahteen toiminnallisesti erilaiseen osaan, mineraaleihin sitoutuneeseen orgaaniseen ainekseen ja partikkelimaiseen orgaaniseen ainekseen. Partikkelimainen orgaaninen aines on polttoainetta maaperän eliöille, jotka kierrättävän ravinteita kasvien käyttöön, kun taas mineraaleihin sitoutunut orgaaninen aines on hiilen pitkäaikaisempi varasto. Esityksessä kerrotaan viljelyn vaikutuksesta maan orgaaniseen ainekseen eri maasyvyyksissä pitkäaikaiskenttäkokeessa.

10.35–10.50 – Maan sieniyhteisön monimuotoisuus ja juuribiomassa – Laura Häkkinen, väitöskirjatyöntekijä, Helsingin yliopisto

Juuret vaikuttavat maan hiilen määrään suoraan viemällä yhteyttämistuotteita maan eri kerroksiin ja epäsuorasti aktivoimalla maan mikrobitoimintaa ja erityisesti sieniä. Sienistä keräsienet ovat erityisen kiinnostuksen kohteena, sillä ne muodostavat ns. keräsienijuuria, jotka edistävät kasvien ravinne- ja vesitaloutta. Tutkimuksen alla on maaperän sieniyhteisöjen rakenne ja juuribiomassan määrää eri kerroksissa maatalousmaata. Tarkastelussa on tavanomaisesti ja luonnonmukaisesti viljellyt ruis-, kaura/herne- ja nurmipellot.

10.50–11.05 – Maamonoliittikoe 2021–2022 – koe-esittely – Reija Heinonen, väitöskirjatyöntekijä, Helsingin yliopisto

Maamonoliittikokeessa tutkitaan leutojen ja sateisten talvien vaikutusta hiilen reaktioihin ja liikkeisiin maassa. Miten maan kyllästyminen vedellä vaikuttaa maan hiilitaseeseen ja hiilen pysyvyyteen maassa? Entä mikä vaikutus on kerääjäkasveilla? Kokeessa hyödynnetään kahdelta maalajiltaan erilaiselta pellolta otettuja 70 cm syviä maanäyteputkia.

11.05–11.30 – Loppukeskustelu, kysymyksiä

Lisätietoa

Suomalaisen karjatalouden ympäristövaikutukset - työkalupakki päättäjille
Webinaari 10.12.2021 klo 9-11

• Laidunnus ylläpitää monimuotoista maatalousluontoa / Janne Heliölä, tutkija, SYKE
• Näkökulmia karjatalouden ilmasto- ja vesistövaikutuksiin / Maiju Pesonen, tutkijatohtori, LUKE

• Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK 
• Eeva-Liisa Korpela, suojeluasiantuntija, WWF
• Silja Keränen, puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja, Vihreät

Tilaisuuden fasilitoi Petteri Lilliberg, Demos Helsinki. Webinaarin linkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tilaisuutta.

Näkökulmia ja ratkaisuja suomalaisen ruoantuotannon taloudellisen kannattavuuden ja maaseudun elinvoiman lisäämiseen

Webinaari 10.12.2021 klo 9-11.30

Miten nopeuttaa suomalaisen ruoan taloudellista kannattavuutta? Löydämmekö ratkaisuja taloudellisen tilanteen kääntämiseksi nousuun? Miltä kansainvälinen tilanne näyttää?

Isojen paineiden myllerryksessä suomalainen ruoantuotanto katsoo eteenpäin. Suomalaisen ruoan merkitys ja arvostus ovat nousussa, mutta tuottajat ovat joutuneet taloudelliseen ahdinkoon. Maatiloilla, ruoantuotannon ja hiiliviljelyn ytimessä, tilanne on muuttunut vakavaksi, sillä energian ja tuotantopanosten hinnat ovat nousseet rajusti ja satokaudet ovat olleet heikkoja.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki vaikuttajat, päätöksentekijät, päätösten valmistelijat ja muut kiinnostuneet yrityksistä ja viljelijäkentältä, teollisuudesta, kaupan alalta, tutkimuslaitoksista, kunnista, ELY-keskuksista, keskusvirastoista, ministeriöistä ja muista ruokajärjestelmän intressipiireistä.

Tapahtuma toteutetaan Zoomilla. Osallistumislinkin saat ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen tilaisuutta edeltävänä päivänä. Webinaari on maksuton.

Ohjelma:

9:00 Tervetuloa!
Maaseutuverkostopalvelut    

9:05 Tilaisuuden avaus
ylijohtaja Matti Puolimatka, Ruokavirasto

9:15 Ravintoloitsijan ajatuksia (video)
Henri Alen, kokki ja ravintoloitsija

9:20 Näkökulmia ja ratkaisuja kotimaisen ruoantuotannon taloudelliseen kannattavuuteen

Markus Riitamo, yrittäjä, siipikarjantuottaja, Isoniitun Tila

Anna-Kaisa Salovaara, kehityspäällikkö, Yara Suomi

Jukka Pekonniemi, osastonjohtaja, Ruokavirasto

10:00 Tauko

10:10 Lisää näkökulmia ja ratkaisuja kotimaisen ruoantuotannon taloudelliseen kannattavuuteen

Minna-Mari Kaila, osastonjohtaja, Maa- ja metsätalousministeriö

Pekka Pesonen, Secretary General, COPA COGECA

Ari Akseli, toimialajohtaja, Kesko

11:00 Jatkoaskeleet ideoiden ja ratkaisuehdotusten toteutumiseksi ja tulevaisuuden suunnitelmat
ylijohtaja Matti Puolimatka, Ruokavirasto