ARTIKKELIKATSAUS
Virallisesta luonteestaan huolimatta kuulemistilaisuus voi sisältää läheisyyttä ja välittämistä
Tuoreimmassa Janus-lehdessä tarkastellaan lapsen huostaanoton valmisteluprosessiin liittyvää kuulemistilaisuutta institutionaalisena vuorovaikutuksena. Kuuleminen on tärkeää sekä oikeuksien toteutumisen ja prosessin etenemisen näkökulmasta että vuorovaikutustilanteena. Vaikka kuulemistilaisuus on virallinen, tilaisuuden vuorovaikutus sisältää myös läheisyyttä ja välittämistä sosiaalityöntekijöiden taholta.
Uusin Janus sisältää myös tutkimusartikkeleita äitien vertaisryhmän merkityksestä ja psykososiaalisesta sosiaalityöstä nuorisopsykiatriassa sekä puheenvuoroja tukiperhetoiminnasta ja vammaisen vanhemman toimijuudesta.
Tuula-Riitta Välikoski, Tarja Pösö & Raija Huhtanen. Kuulemistilaisuus institutionaalisena vuorovaikutuksena lapsen huostaanoton valmisteluprosessissa. Janus, 4/2020, s. 323-340.
Seksuaalinen hyväksikäyttö pysyy suurelta osin piilossa aikuisilta
Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistun tutkimusartikkelin mukaan lapset kertovat seksuaalisesta hyväksikäytöstä todennäköisimmin kavereille. Vajaa neljäsosa lapsista kertoi seksuaalisesta hyväksikäytöstä omalle vanhemmalle ja joka kymmenes oli kertonut viranomaiselle. Tytöistä selvästi suurempi osa kuin pojista ilmoitti kertoneensa asiasta ystävälle. Neljäsosa lapsista ei kertonut seksuaalisesta hyväksikäytöstä kenellekään.
Uusimman numeron aiheina on myös eri sukupolvien suhtautuminen huumeisiin, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio asiakastyössä, perheen sosiaalisen taustan ja subjektiivisen kouluyhteisöaseman yhteys yhdeksäsluokkalaisten kouluun kiinnittymiseen sekä alakouluikäisten lasten moniulotteinen elämääntyytyväisyys Suomessa.
Johanna Hietamäki, Marita Husso & Tiia Arponen. Tyttöjen ja poikien väliset erot seksuaalisesta hyväksikäytöstä kertomisessa. Yhteiskuntapolitiikka, 5-6/2020, s. 542-553.
Korona-aiheisia tutkimusartikkeleita
European Early Childhood Ecudation Researh Journal on julkaissut tammikuussa korona-aiheisia tutkimusartikkeleita avoimesti verkossa. Esimerkiksi Lombardian alueella Italiassa on tutkittu lasten kokemuksia koronasulun aikana ja Yhdysvalloissa selvitettiin koronan vaikutuksia varhaiskasvatukseen.
S. Mantovani et al. Children ‘under lockdown’: voices, experiences, and resources during and after the COVID-19 emergency. Insights from a survey with children and families in the Lombardy region of Italy. European Early Childhood Ecudation Researh Journal, January 2021.
W. Steven Barnett, Rolf Grafwallner & Georgenne G. Weisenfeld. Corona pandemic in the United States shapes new normal for young children and their families. European Early Childhood Ecudation Researh Journal, January 2021.
Chris Pascal & Tony Bertram. What do young children have to say? Recognising their voices, wisdom, agency and need for companionship during the COVID pandemic. European Early Childhood Ecudation Researh Journal, January 2021.
Julia T. Atiles et al. International responses to COVID-19: challenges faced by early childhood professionals. European Early Childhood Ecudation Researh Journal, January 2021.
João Formosinho. From schoolification of children to schoolification of parents? – educational policies in COVID times. European Early Childhood Ecudation Researh Journal, January 2021.
Lapsi- ja perhenäkökulma korona-aiheisissa sosiaalisen median keskusteluissa
Media & viestintä -lehden artikkelissa analysoidaan puhujaposition käsitteen avulla koronapandemian aikaista sosiaalisen median lapsi- ja perheaiheista keskustelua. Parhaassa tapauksessa sosiaalisen median keskustelut resonoivat poliittis-hallinnollisen ohjauksen kanssa ja niissä työstetään rakentavassa hengessä muiden medioiden sisältöjä ja arjen kohtaamisia. Pahimmillaan performansseista muodostuu digitaalisia kansantuomioistuimia, joissa olennaista on hutkiminen ilman tutkimista, kirjoittavat Jalonen ja Kokkola artikkelissaan. Lue myös Itlan uutinen aiheesta.
Harri Jalonen & Jussi Kokkola. Koronapandemian puhujapositiot sosiaalisen median lapsi- ja perheaiheisissa keskusteluissa. Media & viestintä, 4/2020, s. 303-325.
Lyhennetyllä työajalla positiivisia vaikutuksia sosiaalialan työntekijöiden työ- ja yksityiselämään
Ruotsissa on tutkittu sosiaalialan työntekijöiden kokemuksia lyhennetyn työajan vaikutuksista työ- ja yksityiselämään. Tutkittavat kokivat muun muassa suhteensa asiakkaisiin ja kollegoihin parantuneen. Useimmat myös huolestuivat työstä vähemmän ja kokivat uupumisriskin olevan pienempi. Lisäksi heidän yksityiselämän suhteensa voivat paremmin.
Peter Barck-Holst et al. Reduced working hours and work-life balance. Nordic Social Work, October 2020.
Lue myös:
Kristina Gustafsson. Selective parenting programs for parents with foreign backgrounds: cultural imperialism or democratic practices in social work? Nordic Social Work, 4/202, s. 317-329.
Mari Kivistö & Sanna Hautala. Structuration processes of client-oriented and system-oriented social work practice: the view point of client documentation. Nordic Social Work, November 2020.
Renee Luthra et al. "Just because one has attended a special class does not mean that one isn’t capable": the experiences of becoming and being not involved in traditional occupations for young people with intellectual disability. Nordic Social Work, 4/202, s. 330-342.
Sara Thunberg. Young people’s narrations of the meaning of support after criminal victimization. Nordic Social Work, November 2020.
Anna-Lena Almqvist & Kitty Lassinantti. Understanding complex needs through the concept of recognition. A qualitative study with Swedish young people about their encounters with welfare state actors. Nordic Social Work, January 2021.
Lapsiperheiden saama sosiaalinen tuki poikkeusolojen aikana
Heino ja Kara tarkastelevat Tiede & Edistys -lehden artikkelissa lapsiperheiden vanhempien kuvauksia saadusta sosiaalisesta tuesta koronavirusta seuranneiden poikkeusolojen ja sosiaalisen eristäytymisen tilanteessa. Vastauksissa korostuivat emotionaalinen ja konkreettinen tuki, ja kuvaukset tiedollisesta tuesta osoittautuivat hyvin vähäisiksi. Vaikka tietoa toisaalta oli paljon saatavilla, on mahdollista, että koronan maailmanlaajuista leviämistä koskevaa jatkuvaa uutisvirtaa ei koettu tukea tuottavana. Tutustu myös lehden kaksiosaisen Pandemia -teemakokonaisuuden ensimmäisen osan muihin artikkeleihin.
Eveliina Heino & Hanna Kara. Lapsiperheiden vanhempien kuvaukset saadusta sosiaalisesta tuesta poikkeusolojen aikana. Tiede & Edistys, 3/2020, s 250-264.
Koulut ovat ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa ratkaisevan tärkeässä asemassa
Koulu ei ole vain tiedon paikka, se on ystävyyssuhteiden ja ryhmään kuulumisen maailma. Näin toteaa sosiaalityön ja perhetutkimuksen dosentti, professori Mirjam Kalland. Koulu on paikka kohdata turvallisia aikuisia, joihin voi peilata itseään ja löytää vaihtoehtoja omien vanhempien antamalle mallille. Tietoon ja oppimiseen liittyvien töiden lisäksi opettajien vastuulla on tukea oppilaidensa kasvua, koko pientä ihmistä. Parhaimmillaan koulu on aivan keskeinen lasta suojaava ympäristö.
Virve Pohjanpalo. Koulu on ennaltaehkäisevän lastensuojelun päämaja. Yliopisto-lehti, 10/2020.
Maiden välillä merkittäviä eroja asenteissa kuritusväkivaltaa kohtaan
Viiden Euroopan maan tutkimuksessa selvitettiin väestön asenteita kuritusväkivaltaan ja siitä ilmoittamiseen lastensuojeluviranomaisille. Tutkijat löysivät huomattavia maiden välisiä eroja suhtautumisessa kuritusväkivaltaan, mutta vain pieniä eroja suhtautumisessa siitä ilmoittamiseen. Mielenkiintoisin löytö oli epätasapaino asenteissa kuritusväkivaltaan ja siitä kertomiseen. Lähes kolmas osa kuritusväkivaltaa vastustavista ei kuitenkaan ilmoittaisi siitä.
Kenneth Burns et al. Corporal punishment and reporting to child protection authorities: An empirical study of population attitudes in five European countries. Children and Youth Services Review, January 2020.
Children and Youth Services Review -lehdessä julkaistuja muita avoimia artikkeleita:
Süheyla Seker et al. Substance-use disorders among child welfare and juvenile justice adolescents in residential care: The role of childhood adversities and impulsive behavior. Children and Youth Services Review, November 2020.
Tina M. Olsson et al. Exploring fit for the cultural adaptation of a self-determination model for youth transitioning from out-of-home care: A comparison of a sample of Swedish youth with two samples of American youth in out-of-home care. Children and Youth Services Review, December 2020.
Ylva Bjereld, Lilly Augustine & Robert Thornberg. Measuring the prevalence of peer bullying victimization: Review of studies from Sweden during 1993–2017. Children and Youth Services Review, December 2020.
Katre Luhamaa et al. Services and support for mothers and newborn babies in vulnerable situations: A study of eight European jurisdictions. Children and Youth Services Review, January 2021.
Marie Hatlelid Føleide. Three conversation practices illuminating how children’s views and wishes are explored in care proceedings: An analysis of 22 children’s spokespersons’ accounts. Children and Youth Services Review, January 2021.
Hannah Cohen-Cline, Kyle Jones & Keri Vartanian. Direct and indirect pathways between childhood instability and adult homelessness in a low-income population. Children and Youth Services Review, January 2021.
Patricia Melgar et al. “Petites Bonnes” minors sex trafficked in Morocco and Spain. Children and Youth Services Review, January 2021.
Natalie Glynn. Understanding care leavers as youth in society: A theoretical framework for studying the transition out of care. Children and Youth Services Review, February 2021.
Tanskalaistutkimus lapsuuden sosioekonomisten erojen vaikutuksesta mielenterveyden häiriöihin
Helsingin yliopiston, Aarhusin yliopiston ja Manchesterin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet vanhempien sosioekonomisen aseman yhteyttä lapsen riskiin sairastua elämänsä aikana mielenterveyshäiriöihin. Tutkimuksessa selvisi, että mitä pidempään lapsi kasvoi perheessä, jossa vanhempien tulot olivat matalat, sitä suurempi riski hänellä oli sairastua mihin tahansa mielenterveyden häiriöön. Tulosten mukaan 25,2 % lapsista, jotka syntyivät kaikkein alimpaan sosioekonomiseen luokkaan, kehittyi diagnosoitu mielenterveyden häiriö 37 ikävuoteen mennessä. Vastaavasti korkeimpaan varallisuusluokkaan syntyneistä lapsista mielenterveyden häiriö kehittyi samalla ajanjaksolla 13,5 % lapsista. Lue lisä Helsingin yliopiston uutisesta.
Hakulinen Christian et al. Parental income as a marker for socioeconomic position during childhood and later risk of developing a secondary care-diagnosed mental disorder examined across the full diagnostic spectrum: a national cohort study. BMC Medicine, 18/2020.
Lasten osallistaminen koronapandemian aikana
Maailmanlaajuisen koronapandemian alkutaipaleella vuoden 2020 keväällä lukuisat teollistuneiden maiden johtajat ottivat kriisinhoidon ohella asiakseen lasten suoran huomioimisen. Lasten kriisistä heränneisiin kysymyksiin vastaamisen lisäksi teollistuneiden maiden johtajat tunnistivat lasten merkittävän roolin viruksen leviämisen pysäyttämisessä. Lasten aiempi osallistaminen erilaisten kansallisten kriisitilanteiden kohdalla oli koettu voimavarana ja tarpeellisena ulottuvuutena.
J. Marshal Beier. Exceptional childhood and COVID-19: Engaging children in a time of civil emergency. Childhood, December 2020.
Minkälaisia keinoja lapsiperheissä kehitettiin arjessa selviytymiseen koronaeristyksen aikana?
Turun yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkijat havaitsivat lapsiperheiden käyttävän kolmentasoisia strategioita selvitäkseen arjesta koronapandemiasta johtuvan eristyksen aikana. Keväällä 2020 kerätyn aineiston perusteella lapsiperheiden selviytymiskeinot voitiin jaotella ympäristö-, suhde- ja yksilötason selviytymisstrategioihin. Tutkimuksessa ilmeni, että erityisesti suhdetason selviytymisstrategiat olivat merkittäviä arjessa selviytymisen kannalta.
Milla Salin et al. Family Coping Strategies During Finland’s COVID-19 Lockdown. Sustainability, 12/2020.
Nuorille tuomitaan keskimäärin pidempiä vankeusrangaistuksia
Nuoria tuomitaan rangaistukseen yhä vähemmän, ja nuorten osuus kaikista rangaistuista on pääosin pienentynyt vuodesta 2005. Vankeusrangaistukset ovat nuorilla vähentyneet, mutta keskimääräiset vankeusajat näyttävät pidentyneen. Tyypillisimmät tuomion päärikokset ovat nuorilla liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja liikennerikkomus. Yleisin rangaistus 15–20-vuotiailla on sakkorangaistus.
Salla-Tuulia Tuominiemi. Nuoria tuomitaan rangaistukseen yhä vähemmän. Tieto&Trendi, 13.1.2021.
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön määritelmä sitä kokeneen äidin kuvailemana
Tutkijat selvittivät itsekin lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneilta äideiltä, miten he määrittelevät lapsen seksuaalisen hyväksikäytön? Samalla tutkittiin myös vaikuttaako oma kokemus tai luonteenpiirteet äitien antamiin määritelmiin. Tulosten mukaan monet äideistä olivat eri mieltä nykyisestä oikeudellisesta lapsen seksuaalisen hyväksikäytön määritelmästä Englannissa ja Walesissa, missä tutkimus pääasiassa toteutettiin.
Brittany C. L. Lange, Eileen M. Condon & Frances Gardner. Defining Child Sexual Abuse: Perspectives from Mothers Who Experienced this Abuse. Child Abuse Review, 6/2020, s. 574-583.
Lapsuudenaikaiset sosiaaliset investoinnit muovaavat tulevaa työuraa
Lapsuudenaikaiset tekijät, kuten panostukset koulutukseen sekä kasvuympäristön asenneilmasto, ovat yhteydessä työuraan ja työhyvinvointiin keski-iässä. Oulun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteisen tutkimuksen mukaan esimerkiksi äidin kannustava asenne taloudelliseen itsenäisyyteen varhaislapsuuden aikana ennustaa päätymistä yrittäjän tai korkeakoulutetun uralle. Lue lisää Oulun yliopiston tiedotteesta.
Ellen Ek et al. Employment trajectories until midlife associate with early social role investments and current work-related well-being. Advances in Life Course Research, 6.1.2021.
Talous & Yhteiskunta -lehdessä teemana koulutus
Vuoden viimeinen Talous & Yhteiskunta keskittyi koulutukseen. Erola, Kilpi-Jakonen ja Ruggera Turun yliopistosta toteavat artikkelissaan, että koulutukseen pääsy on Suomessa eriarvoistunut, mikä heikentää sosiaalista liikkuvuutta. Suhonen ja Karhunen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta ovat tutkineet vanhempien koulutusvalintojen ylisukupolvisia vaikutuksia yliopistojärjestelmän alueellisen laajenemisen tarjoaman tutkimusasetelman avulla. Vanhempien koulutustaso näyttää vaikuttavan myös lasten koulumenestykseen ja sitä kautta koulutustasoon. Tutkimuksessa muun muassa selvisi, että vanhemman koulutusvuosien määrän kasvu yhdellä vuodella kasvatti lapsen koulutusvuosien määrää keskimäärin puolella vuodella. Tutustu myös muihin teemanumeron artikkeleihin.
Tuomo Suhonen & Hannu Karhunen. Onko perheen sosioekonomisella asemalla merkitystä koulutuspolulla? Talous & Yhteiskunta, 4/2020, s. 20-25.
Jani Erola, Elina Kilpi-Jakonen & Lucia Ruggera. Koulutuksen yhteys sosiaaliseen liikkuvuutteen vahvistuu. Talous & Yhteiskunta, 4/2020, s. 26-33.
Yksin alaikäisinä tulleiden pakolaislasten oikeuksista
International Journal of Children's Rights -lehden uusimmasta numerosta löytyy kaksi avointa artikkelia, jotka käsittelevät ilman huoltajaa maahan tulleiden turvapaikanhakijalasten oikeuksia. Ensimmäinen artikkeli lähestyy Afganistanista yksin tulleiden pakolaislasten asemaa ja oikeuksia koulutukseen Ruotsissa. Aihetta lähestytään virallisen pakolaisstatuksen ja ulkomaan kansalaisuuden näkökulmista sekä niihin liittyvien erilaisten oikeuksien kautta. Toisessa artikkelissa tutkitaan syitä EU:n ja kansallisen tason käytäntöjen epäonnistumisten taustalla yksintulleiden pakolaislasten suojelemisessa Eurooppaa kohdanneen pakolaiskriisin aikana.
Guadalupe Francia & Silvia Edling. Unaccompanied Afghan Minors' rights when restrictive transnational migration policies are in force: the case of Sweden. International Journal of Children's Rights, 4/2020, s. 894-924.
Ingi Iusmen. Whose children? Protecting unaccompanied migrant children in Europe: a case of diffused responsibility. International Journal of Children's Rights, 4/2020, s. 925-946.
Sarkkinen ja Ikonen väittelivät oppivelvollisuuden laajenemisesta ja sote-uudistuksesta
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen ja kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen esittivät Kuntalehden artikkelissa erilaisia näkemyksiään niin sote- kuin oppivelvollisuusuudistuksestakin. Sarkkinen uskoo oppivelvollisuusuudistuksen tuovan kustannushyötyjä, kun taas Ikonen pelkää sen tuovan koulutusleikkauksia. Keskustelussa on myös, mennäänkö sote-uudistuksessa hallinto vai ihminen edellä?
Martta Nieminen. Hyvinvoinnin valinnat. Kuntalehti, 12/2020, s. 32-36.
Itsenäistyvien nuorten subjektiivinen kokemus taloudellisesta toimeentulostaan
Ranta ja Raijas käsittelevät Nuorisotutkimus-lehden tutkimusartikkelissa nuorten aikuisten taloudellista pärjäämistä lapsuudenperheen ja yksilöllisten tekijöiden valossa. Analyysit osoittavat, että tulojen riittävyys menoihin koettiin sitä parempana, mitä paremmaksi nuori arvioi oman kotitaloutensa toimeentulon ja jos nuori kävi palkkatyössä ja oli parisuhteessa. Iän myötä kokemus tulojen riittävyydestä heikkenee. Myös vanhempien taloudellinen tuki heikensi näkemystä tulojen riittävyydestä menoihin. Lapsuudenkodin taloudelliset ongelmat näyttäisivät heijastuvan nuoren talouteen kielteisesti.
Mette Ranta & Anu Raijas. Perhe- ja yksilötekijöiden yhteys itsenäisesti asuvien nuorten taloudelliseen eriarvoisuuteen. Nuorisotutkimus, 4/2020, s. 37-51.
Lasten tunnesäätelyn tukemisen haasteet ja erityislasten vanhempien minäpystyvyyden ulottuvuudet
Uusimmassa Kasvatus-lehdessä Köngäs ja Määttä kuvaavat pienten lasten hyvinvoinnin tukemista päiväkodissa tunnesäätelyä ohjaamalla. Artikkelissa pohditaan myös positiivisen psykologian tarjoamia mahdollisuuksia tukea lasten tunnesäätelyn kehitystä. Toisessa lehden artikkelissa Ronkainen ja Ratinen kuvaavat lappilaisten erityislasten vanhempien käsityksiä omasta minäpystyvyydestä. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, millainen merkitys minäpystyvyydellä on heidän vanhemmuutensa ja hyvinvointinsa kannalta.
Mirja Köngäs & Kaarina Määttä. Pienten lasten hyvinvoinnin tukeminen päiväkodissa tunnesäätelyä ohjaamalla. Kasvatus, 5/2020, s. 539-550.
Noora Ronkainen & Ilkka Ratinen. Minäpystyvyys hyvän vanhemmuuden pohjana: erityislasten vanhempien minäpystyvyyden ulottuvuudet lappilaisten vanhempien kuvauksissa. Kasvatus, 5/2020, s. 551-563.
Ajatuksia silpomiseen liittyvistä aiheista sekä näkökulmia nuorisopsykiatrisen hoidon saatavuuteen ja haavoittuvien asiakkaiden kohtaamiseen
HUS:n ylilääkäri Maija Jakobsson kertoo Lääkärilehden artikkelissa silpomisen puheeksi ottamisen käytännöistä ja vaikeuksista. Jakobsson muun muassa näkee, että silpomisesta vaikeneminen on väärää kunnioitusta toisen kulttuuria kohtaan.
Lääkärilehdessä on nostettu esille huoli nuorten psyykkisten häiriöiden vakavien oirekuvien yleistymisestä sekä tarpeeseen nähden liian pienistä resursseista. Lehdessä on kirjoitettu myös haavoittuvan asiakkaan suojelemisesta ja hyvinvoinnin turvaamisesta hänen lähipiirinsä huomioon ottaen.
Suvi Sariola. Silpominen ei lopu vaikenemalla. Lääkärilehti, 47/2020, s. 2496-2499.
Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu et al. Nuoren tulisi saada tarvitessaan hyvää nuorisopsykiatrista hoitoa. Lääkärilehti, 48/2020, s. 2592-2593.
Henna Leino et al. Mistä haavoittuvuus alkaa ja mihin se päättyy? Lääkärilehti, 50/2020, s. 2756-2757.
Lapset puheeksi -toimintamalli lisää lapsisensitiivisyyttä päihdetyöhön
A-Klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -työssä käytetään Lapset puheeksi -toimintamallia, jossa perheen tilannetta kuvataan ja selvitetään lapsen arjen rakentumisen näkökulmasta. Toimintamallin lähtökohtana on vahvuudet lapsen ja perheen arjessa. Jokaisessa perheessä on vahvuuksia ja niiden tuominen näkyväksi antaa vanhemmille positiivisen näkökulman ja varmuutta omaan pärjäämiseen.
Auli Saukkonen. Tukemalla lasta autat myös vanhempaa. Tiimi, 5/2020.
Esittelyssä psykiatrisesti suuntautuneen lastensuojelun erikoisyksikkö sekä nepsy-terveydenhoitajan työ
Tehy-lehdessä esitellään psykiatrisesti orientoituneen erikoisyksikön toimintaa. Aura on nuortenkoti, joka tarjoaa seitsemälle sijaishuollon tarpeessa olevalle yli 12-vuotiaalle nuorelle ympärivuorokautista hoitoa ja kuntoutusta. Talon asukkailla on vakavia mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia, eivätkä he voi asua perheidensä kanssa ja käydä koulua kotipaikkakunnalla.
Lue myös artikkeli Tampereen kaupungin nepsy-tukitiimin terveydenhoitajan työstä.
Riitta Hankonen. Seitsemän nuoren koti. Tehy, 12/2020, s. 16-21.
Virve Järvinen. Arjen sählinki sujuvammaksi. Tehy, 12/2020, s. 22-24.
Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille
Niitty-hankkeessa on kehitetty vertaisohjattu perhevalmennusmalli kolmansista maista tulleille asiakkaille. Tavoitteena perhevalmennuksessa on tukea maahanmuuttajaperheitä raskauden aikana, lapsen hoidossa, vanhemmuudessa ja parisuhdeasioissa. Hankkeen päätoteuttajana on Tampereen ammattikorkeakoulu ja kumppanina toimii Tampereen kaupunki. Hankkeessa tuotettua materiaalia on koottu Perheinfo-aineistoportaaliin.
Irmeli Nieminen, Anna Aikasalo & Jasmin Kaljadin. Perhelähtöisempää perhevalmennusta maahanmuuttajaperheille. Terveydenhoitaja, 6/2020, s. 28-30.
Lasten omia käsityksiä varhaiskasvatuksesta
Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin lasten omia näkemyksiä varhaiskasvatuksesta. Suomalaiset lapset suhtautuvat varhaiskasvatukseen yleisesti ottaen hyvin myönteisesti. Valituksen aiheet liittyvät lähinnä leikkiin, sääntöihin ja ohjattuun toimintaan. Lapset kokivat toisten lasten häiritsevän heidän leikkejään tai he tunsivat jäävänsä leikin ulkopuolelle. Pakollisten päiväunien taas koettiin vievän aikaa leikkimiseltä, kertoo tutkijatohtori Kaisa Pihlainen Itä-Suomen yliopistosta. Early Child Development and Care -lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli löytyy vapaasti verkosta.
Lastentarha-lehdessä julkaistiin myös Jyväskylän yliopiston professori Niina Rutasen näkemyksiä pienten kuulemisesta ja kohtaamisesta.
Tiina Komi. Pienen kuuleminen perustuu näkemiseen. Lastentarha, 4/2020, s. 24-27.
Antti Vanas. Lapset kertovat, mikä varhaiskasvatuksessa pännii. Lastentarha, 4/2020, s. 35.
|
