ARTIKKELIKATSAUS
Yli puolella kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista on todettu psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö
THL:n ja Turun yliopiston monitieteinen tutkijaryhmä selvitti kaikkien Suomessa vuonna 1997 syntyneiden lasten erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä ja lastensuojelun kodin ulkopuolisia sijoituksia. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista 62 prosentilla diagnosoitiin erikoissairaanhoidossa jokin psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö ennen 18 vuoden ikää. Vastaava luku muilla lapsilla oli 18 prosenttia. Sijoitetuilla lapsilla diagnosoitiin eniten masennus- ja ahdistuneisuus-, käytös- ja uhmakkuus- sekä neurokehityksellisiä häiriöitä. Sijoitettuina olleista lapsista 25–39 prosentilla oli näihin häiriöihin liittyviä erikoissairaanhoidon käyntejä.
Antti Kääriälä et al. The association between treated psychiatric and neurodevelopmental disorders and out-of-home care among Finnish children born in 1997. European Child & Adolescent Psychiatry, June 2021, s. 1-10.
Lastensuojelun asiakkaiden oma näkökulma tulee usein sivuutetuksi
Child and Youth Services Review-lehdessä julkaistu meta-analyysi kokoaa yhteen tietoa lastensuojelun asiakkaiden kokemuksista lastensuojelussa. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti perheenjäsenten näkemyksiä suhteistaan työntekijöihin.
Sarah Bekaert et al. Family members’ perspectives of child protection services, a metasynthesis of the literature. Children and Youth Services Review, June 2021, s. 1-35.
Muita lehden avoimia artikkeleita:
Saralyn C. Ruff & Deanna Linville. Experiences of young adults with a history of foster care during COVID-19. Child and Youth Servces Review, Vol. 121 2021, s. 1-8.
Natalie Glynn. Understanding care leavers as youth in society: A theoretical framework for studying the transition out of care. Child and Youth Servces Review, Vol. 121 2021, s. 1-12.
Süheyla Seker et al. Substance-use disorders among child welfare and juvenile justice adolescents in residential care: The role of childhood adversities and impulsive behavior. Child and Youth Servces Review, Vol. 121 2021, s. 1-9.
Christopher A. Kearney & Joshua Childs. A multi-tiered systems of support blueprint for re-opening schools following COVID-19 shutdown. Child and Youth Servces Review, Vol. 122 2021, s. 1-10.
Margot Shields et al. Testing for seasonality in Canadian child welfare investigations. Child and Youth Servces Review, Vol. 122 2021, s. 1-11.
Sabrina Göbel et al. Agency and the school-to-work transition of care leavers: A retrospective study of Luxembourgish young people. Child and Youth Servces Review, Vol. 122 2021, s. 1-9.
Amanda Nickerson et al. Longitudinal impact of the Second Step Child Protection Unit on teacher knowledge, attitude, and climate. Child and Youth Servces Review, Vol. 123 2021, s.1-9.
Arjen van Assen et al. Fidelity and flexibility of care activities in child-centered youth care for children growing up in families experiencing complex and multiple problems. Child and Youth Servces Review, Vol. 123 2021, s. 1-10.
Cynthia Burnson et al. The impact of parents anonymous on child safety and permanency. Child and Youth Servces Review, Vol. 124 2021, s. 1-8.
Harm Damen et al. Parental empowerment as a buffer between parental stress and child behavioral problems after family treatment. Child and Youth Servces Review, Vol. 124 2021, s. 1-8.
Rebekah Brennan, Conor O'Mahony & Kenneth Burns. The rights of the child in voluntary care in Ireland: A call for reform in law, policy and practice. Child and Youth Servces Review, Vol. 125 2021, s. 1-11.
Daniëlle Zevulun et al. A qualitative study into the reintegration of vulnerable migrant children and families after return to Kosovo: Findings from a follow-up. Child and Youth Servces Review, Vol. 125 2021, s. 1-9.
Lasten ja nuorten kokema väkivalta lastensuojelussa
Lastensuojelun sijaishuollossa tapahtuvan väkivallan kotimainen tutkimus on ollut vähäistä ja sirpaleista. Uusimmassa Yhteiskuntapolitiikassa aihetta käsitellään kahdessa tutkimusartikkelissa. Mononen et al. tarkastelee ensimmäistä kertaa suomalaiseen sijaishuoltoon yleistettävällä aineistolla lasten keskinäistä väkivaltaa lastensuojelun sijaishuollon aikaisissa vertaissuhteissa. Koivula et al. selvittävät artikkelissaan ammatillisissa perhekodeissa ja lastensuojelulaitoksissa asuvien nuorten kaltoinkohtelukokemuksia.
Muita aiheita kevään numeroissa ovat olleet muun muassa nuorten alkoholinkäytön muutokset vuoden 2018 lakiuudistuksen jälkeen, sosiaalityö oikeuden yhteistyökumppanina sekä nuoret hoivaajat.
Hannele Forsberg & Aino Ritala-Koskinen. Sosiaalityö oikeuden yhteistyökumppanina: Tuomareiden näkökulmia olosuhdeselvitystyöhön. Yhteiskuntapolitiikka, 1/2021, s. 28-38.
Tiina Sihto & Kirsi Hokkila. Nuoret hoivaajat – näkymättömästä näkyväksi? Yhteiskuntapolitiikka, 2/2021, s. 218-223.
Janne Härkönen et al. Mitä tapahtui nuorten alkoholinkäytölle ja eri juomalajien kulutukselle vuoden 2018 lakiuudistuksen jälkeen? Yhteiskuntapolitiikka, 3/2021, s. 251-262.
Maija Koivula et al. Nuorten kaltoinkohtelukokemukset ammatillisissa perhekodeissa ja lastensuojelulaitoksissa. Yhteiskuntapolitiikka, 3/2021, s. 263-274.
Eeva Mononen et al. Lasten vertaissuhdeväkivalta lastensuojelun sijaishuollossa. Yhteiskuntapolitiikka, 3/2021, s. 275-286 sekä liitetaulukot.
Syntymättömän lapsen suojelu kätilöiden ja sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta
Kun huoli lapsesta herää raskausaikana, on ammattilaisilla edessä haastava tehtävä arvioida riskitekijöitä päätöksenteon tueksi. Tutkijat havaitsivat kerätessään pohjoisirlantilaisilta kätilöiltä ja sosiaalityöntekijöiltä näkökulmia ja kokemuksia syntymättömän lapsen suojelusta, että raskaana olevat naiset eivät osanneet tunnistaa huumausaineiden väärinkäytön tai perheväkivallan mukanaan tuomia vaaroja. Avaintekijöitä ammatillisessa päätöksenteossa olivat tutkimuksen mukaan kokemus, havainnot sekä "pehmeä älykkyys".
Helena Mc Elhinney, Marlene Sinclair & Brian Taylor.
Social Worker and Midwife Decision Making Regarding Child Protection Risk and the Unborn Baby: A Qualitative Study Child Abuse Review, 30 (2) 2021, s. 98-113.
Muita lehden avoimia artikkeleita:
Jane V. Appleton. Vulnerable Children and Early Intervention – What about Health Visiting? Child Abuse Review, 30 (2) 2021, s. 89-97.
Melanie McCarry, Lorraine Radford & Victoria Baker. What Helps? Mothers' and Children's Experiences of Community‐Based Early Intervention Programmes for Domestic Violence. Child Abuse Review, 30 (2) 2021, s. 114-129.
Alyson M. Rees et al. Findings from a Thematic Multidisciplinary Analysis of Child Practice Reviews in Wales. Child Abuse Review, 30 (2) 2021, s. 141-154.
Julie Taylor et al. Working with British Army Families: A Qualitative Study of Child Protection Practitioners' Views and Experiences. Child Abuse Review, 30 (2) 2021, s. 166-173.
Peter Sidebotham & Jane V. Appleton. Child Sexual Abuse: Common, Under‐Reported and Concomitant with Other Maltreatment. Child Abuse Review, 30 (1) 2021, s. 3-8.
Lars Brännström & Sten‐Åke Stenberg. Primary and Secondary Effects on Long‐Term Educational Outcomes of Individuals with Experience of Child Welfare Interventions. Child Abuse Review, 30 (1) 2021, s. 48-61.
Teemanumero lasten osallisuudesta ja oikeuksista varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatukseen keskittyvän tieteellisen Journal of Early Childhood Education -lehden vuoden ensimmäinen numero keskittyy lasten osallisuuteen ja oikeuksiin. Osallisuutta lähestytään muun muassa yhteisöön kuulumisen ja pienten lasten yksinäisyyden kautta, ja lapsen oikeuksien opettamista ja oppimista käsittelevässä artikkelissa käsitellään kahden pedagogisen mallin teoreettisia mahdollisuuksia ja haasteita.
Tutustu myös lehden uusimpaan numeroon, josta löytyy muun muassa artikkeli pienten lasten osallisuudesta vuorohoidon iltojen vuorovaikutustilanteissa.
Isän varhaiset stressikokemukset yhteydessä lapsen aivojen kehitykseen
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa on osoitettu ensimmäistä kertaa, että isän omat lapsuusajan stressikokemukset liittyvät lapsen aivojen valkean aineen radastojen kehitykseen. Se, välittyykö tämä yhteys epigeneettisen periytymisen kautta, vaatii kuitenkin vielä jatkotutkimuksia. FinnBrainin tutkimuksessa identifioitiin 72 perhettä, joissa kummankin vanhemman varhaisista stressikokemuksista oli saatavissa tietoa ja lapsesta oli käytettävissä muutaman viikon ikäisenä otettu aivojen magneettikuva.
Hasse Karlsson, Harri Merisaari & Linnea Karlsson. Association of Cumulative Paternal Early Life Stress With White Matter Maturation in Newborns. JAMA Netw Open, 3 (11) 2020, s. 1-11.
Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö uhka koululaisten hyvinvoinnille
Suomalaisnuorista 9 % luokitellaan sosiaalisen median ongelmakäyttäjiksi ja 34 % nuorista kuuluu riskiryhmään tai heillä on kohonnut riski ongelmalliseen somen käyttöön. Koululaisten ongelmallinen sosiaalisen median käyttö on yhteydessä lisääntyneeseen oireiluun, väsymykseen, yksinäisyyteen ja vähäisen fyysiseen aktiivisuuteen. WHO-Koululaistutkimuksen tulosten mukaan joka kymmenes koululainen luokitellaan sosiaalisen median ongelmakäyttäjäksi.
Leena Paakkari et al. Problematic social media use and health among adolescents. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18 (4) 2021, s. 1-11.
Lasten kokemustietoa tukiperhetoiminnasta
Lastensuojeluasiakkuudessa olevien lasten ja nuorten kokemuksiin perustuvaa tutkimuksellista tietoa palveluista sekä yksittäisistä tukimuodoista on yllättävän vähän. Tähän tiedon vajeeseen Tiina Lehto-Lundén halunnut tutkimuksellaan tarttua ja vahvistaa laajasti käytetyn tukiperhetoiminnan tutkimusperusteisuutta. Tutkimus onkin ensimmäinen, joka tarkastelee lasten kokemuksia tästä tuen muodosta ja se todentaa sen, että lapsilta on kysyttävä rohkeasti ja heidän luokseen on mentävä.
Tiina Lehto-Lundén. Moniulotteinen tukiperhetoiminta lapsen kokemana. Janus, 29 (1), s. 83–89.
Tutustu myös uusimpien numeroiden muihin artikkeleihin:
Anne-Maria Karjalainen et al. Lasten ja vanhusten toimijuus: diskurssianalyysi neljän puolueen eduskuntavaaliohjelmista. Janus, 29 (1), s. 4–20.
Harriet Tervonen. "Mistä se tuleekin se syyllisyys, se tulee siitä, että on kokovika": Lapsuuden turvattomuuden tunnekokemukset uskonnollisissa perhesuhteissa. Janus, 29 (2), s. 160–175.
Mari Susanna Kivistö, Kaisa Kuusikko & Sini Sivonen. Nuorten Asperger-aikuisten osallisuutta on vahvistettava. Janus, 29 (2), s. 187–195.
Mitä kokemus asiakasväkivallasta aiheuttaa sosiaalityöntekijöille?
Nordic Social Work Research -lehden tuore tutkimusartikkeli avaa ruotsalaisten sosiaalityöntekijöiden kokemuksia asiakasväkivallasta. Tutkimustulokset osoittavat, että asiakkaat käyttivät väkivaltaa pääasiassa reaktiona sosiaalityöntekijöiden julkisen vallan käyttöön. Artikkeli korostaa asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden pyrkimyksiä, ihmisarvoa ja hyvinvointia arvostavien ja edistävien organisaatiokulttuureiden merkitystä. Tutkijat avaavat tarkemmin erillisessä artikkelissa, mitä koettu väkivalta ja sen uhka aiheuttaa sosiaalityöntekijöille.
Jimmy Stephen Munobwa, Fereshteh Ahmadi & Peter Öberg. Creeping under the skin: manifestations of client violence towards social workers in Swedish individual and family services. Nordic Social Work Research, May 2021, s. 1-15.
Jimmy Stephen Munobwa, Fereshteh Ahmadi & Peter Öberg. ‘Anxiety, frustration and understanding’. Swedish personal social service workers’ cognitive appraisals of encounters with violent clients. Nordic Social Work Research, April 2021, s. 1-14.
Nordic Social Work Research -lehdessä julkaistuja avoimia
artikkeleita:
Eva Härmberg. The legitimacy and implications of inspection in social services organisations in Sweden. Nordic Social Work Research, 11 (1) 2021, s. 5 -18.
Klara Hussénius. Intersectional patterns of social assistance eligibility in Sweden. Nordic Social Work Research, 11 (1) 2021, s. 19-33.
Emelie Shanks & Gina Mejdell Bjerland. Privatizing the central core of social work. Exploring the use of agency social workers in the Swedish social services. Nordic Social Work Research, April 2021, s. 1-13.
Kerstin Stenius & Jessica Storbjörk. When the organization is a problem: an empirical study of social work with substance use problems in more or less NPM-influenced Swedish municipalities. Nordic Social Work Research, April 2021, s. 1-14.
Maria Fjellfeldt. Developing mental health policy in Sweden: a policy analysis exploring how a complex societal challenge was consigned to individual citizens to solve. Nordic Social Work Research, April 2021, s. 1-17.
Karolina Asén, Ilse Julkunen & Erja Saurama. Contemporary urban social work: a scoping review. Nordic Social Work Research, March 2021, s. 1-17.
Hong Zhu & Synnøve T. Andersen. Digital competence in social work practice and education: experiences from Norway. Nordic Social Work Research, March 2021, s. 1-16.
Karen J. Skaale Havnen et al. How does the Kvello assessment framework attend to important dimensions of the children’s needs and welfare?A comparison with the BBIC and the ICS frameworks for child welfare investigations. Nordic Social Work Research, February 2021, s. 1-13.
Verner Denvall, Kettil Nordesjö & Kerstin Johansson. Metagoverning social work knowledge structures. Nordic Social Work Research, February 2021, s. 1-15.
Kosketuksen ja hiljaisuuden kytkökset laitoshoidon kontekstissa
Childhood-lehden tutkimusartikkeli keskittyy kosketuksen ja hiljaisuuden moniulotteisiin kytköksiin lastensuojelun laitoshoidon näkökulmasta. Aihetta lähestytään kahden, Englantiin sijoittuvan laadullisen tutkimuksen perusteella. Tutkijat tuovat esiin kosketuksen ja hiljaisuuden käsitteistä uusia, monipuolisia ja toisiinsa kietoutuneita käsityksiä.
Lue myös Nigel Thomasin artikkeli, jossa hän vastaa kriittisiin näkemyksiin lasten osallisuudesta lapsuudentutkimukseen. Childhoodissa on aiemmin ilmestyneet artikkelit maahanmuuttajalasten roolista kotoutumisessa, josta voi pyytää kopion Lastensuojelun Keskusliiton kirjastosta.
Susan McDonnel. Narrating homes in process: Everyday politics of migrant childhoods. Childhood, 28 (1) 2021, s. 118-136.
Lorraine Green, Lisa Warwick, Lisa Moran. Silencing touch and touching silence? Understanding the complex links between touch and silence in residential child care settings. Childhood, 28 (2) 2021, s. 245-261.
Nigel Patrick Thomas. Child-led research, children’s rights and childhood studies: A defence. Childhood, 28 (2), s. 186-199.
Haaste-lehden teemanumero tarjoaa useita artikkeleita perheväkivallan lisääntymisestä ja sen ehkäisemisestä pandemian aikana
Huhtikuussa ilmestyneessä Haaste-lehden vuoden ensimmäisessä numerossa oli teemana poikkeusolot ja rikollisuus. Useassa lehden artikkelissa käsiteltiin perheväkivallan lisääntymistä sekä sen ehkäisyä koronapandemian aikana. Lähisuhdeväkivalta lisääntyi ja sen tunnistaminen sekä siihen puuttuminen korostuivat korona-aikana. Artikkeleissa käsitellään myös sosiaalityön kohtaamia haasteita keväällä 2020 sekä ylisukupolvisen rikollisuuden vähentämistä.
Anniina Kaittila et al. Lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt koronaepidemian aikana. Haaste 1/2021.
Minna Liimatainen: Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen korostuvat korona-aikana. Haaste 1/2021.
Sanna Ovaskainen et al. Sosiaalityö oli kovilla pandemiakeväänä 2020. Haaste 1/2021.
Saija Sambou. Ylisukupolvisen rikollisuuden ehkäisy on mahdollista. Haaste 1/2021.
Lastensuojelulaitoksista itsenäistyvien nuorten mielenterveys
Maritta Törrönen on tutkinut lastensuojelulaitoksista itsenäistyvien nuorten aikuisten hyvinvointia siirtymävaiheessa laitoksesta itsenäiseen elämään Englannissa ja Suomessa. Tutkimuksessa havaittiin, että tukevia sosiaalisia verkostoja omaavat kokivat myös henkisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden olevan parempia kuin he, joilla näitä ei ollut. Havainnot osoittivat, että hyvät ja merkitykselliset sosiaaliset suhteen toivat mukanaan turvallisuuden tunteen, mutta eivät taanneet henkistä hyvinvointia.
Tutustu myös artikkeliin sosiaalityöntekijöiden näkemyksistä tilanteista, jossa lapset tulkkaavat perheenjäsenilleen palvelutilanteissa.
Maritta Törrönen. Social relationships and their connection to mental health for young people who have been in the care system. British Journal of Social Work, 51 (2) 2021, s. 927-944.
Siân E Lucas. Social Workers’ Management of Child Interpreting: A Qualitative Study. British Journal of Social Work, 51 (2) 2021, s. 673-691.
Perhetaustan merkitys korostuu jo toisen asteen opintoihin hakeutumisessa ja läpäisyssä
Perusopetuksen jälkeisillä valinnoilla on usein kauaskantoiset vaikutukset. Mika Witting tarkastelee Tieto&Trendi-lehden artikkelissaan toisen asteen koulutuksen suorittamista ja erityisesti sitä, kuka viime vuosina on jäänyt ilman toisen asteen tutkintoa. Witting käsittelee artikkelissaan myös huono-osaisuuden periytymistä ja perhetaustan vaikutusta koulutukseen hakeutumiseen ja tutkinnon suorittamiseen. Tutkimusaineistoina on käytetty pääasiassa Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintorekisteriä sekä väestöaineistoja. Artikkeli kuuluu Tilastokeskuksen Lapset Suomessa -artikkelisarjaan, jossa on käsitelty myös kouluverkostojen harvenemista ja varhaiskasvatukseen osallistumista.
Tutustu myös Tieto&Trendi-lehden artikkeleihin koronavuoden perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilastoista sekä erityisesti nuoria koskettavasta vihapuheesta, nettikiusaamisesta ja häirinnästä.
Matalat tulot lapsuudessa eivät lisää riskiä psykiatrisille sairauksille, päihdeongelmille ja väkivaltarikollisuudelle Suomessa
Lapsuusajan perheen tulotaso on aikaisempien tutkimusten perusteella yhteydessä myöhempiin psykiatrisiin sairauksiin, päihdeongelmiin ja väkivaltarikollisuuteen. Epäselvää on kuitenkin se, onko kyseessä syy-yhteys eli lisääkö perheen matala tulotaso riskiä mainituille sairauksille ja sosiaalisille ongelmille. Tuore tutkimus tarkasteli kysymystä kaikilla vuosina 1986–1996 syntyneillä yli 650 000 suomalaisella ja heidän joukossaan lähes 427 000 sisaruksella.
Tutkijat olivat odottaneet, että riskit olisivat korkeammat niillä sisaruksilla, joiden täyttäessä 15-vuotta perheen tulot olivat matalammat. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Tuloerot eivät vaikuttaneet siihen, missä määrin tutkittavat ilmiöt esiintyivät sisaruksilla, professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta sanoo.
Amir Sariaslan et al. No causal associations between childhood family income and subsequent psychiatric disorders, substance misuse and violent crime arrests: a nationwide Finnish study of >650 000 individuals and their siblings. International Journal of Epidemiology, May 2021, s. 1-11.
Nuorisorikollisuus pinnalla uudessa vertaisarvioidussa Kriminologia -tiedejulkaisussa
Uuden Kriminologia-lehden ensimmäisessä numerossa julkaistiin monipuolinen ja erilaisiin tutkimustraditioihin perustuva asiantuntija- ja tutkimuskatsaus ajankohtaisista kriminologisista ilmiöistä. Yhtenä ajankohtaisena aiheena esiin nousee vähemmistöt ja poliisikontrolli. Elsa Saarikkomäki tutkii artikkelissaan etnisten vähemmistönuorten kokemuksia virallisesta kontrollista ja leimaamisesta. Haastatteluaineistoon perustuvan analyysin mukaan nuoret kokevat olevansa epäilyn ja kontrollin alaisena juuri oletetun vähemmistötaustansa takia, jonka seurauksena kontrolli näyttäytyvät heille kielteisenä ja leimaavana.
Myös nuorisorikollisuus nousee ajankohtaisena teemana esiin numeron teksteissä. Markus Kaakinen ja Matti Näsi kuvaavat artikkelissaan nuorisorikollisuuden tilannetta vuonna 2020. Aarne Kinnunen puolestaan esittelee puheenvuorossaan nuorisorikollisuustutkimuksen hyödynnettävyyttä oikeusministeriössä erityisesti rikoksentorjunnan näkökulmasta.
Vanhemmuusryhmät voivat olla toimiva tapa lisätä itsemyötätuntoa
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien kuvauksia heidän itsemyötätunnossaan tapahtuvista muutoksista vanhemmuusryhmään osallistumisen jälkeen. Tutkimuksen tuloksissa vanhemmuusryhmät näyttäytyivät vanhempien kuvauksissa merkittävänä itsemyötätuntoa vahvistavana tekijänä, kertoo TM Tellervo Uljas. Myötätuntoisempi suhtautuminen itseen voi tukea vanhempia vanhemmuuden haasteissa.
Tellervo Uljas et al. (2021). Vanhemmuusryhmät vanhempien itsemyötätunnon vahvistajana. Perhe- ja pariterapialehti, toukokuu 2021.
Turun yliopiston tutkimus selvitti KiVa Koulu -hankkeen vaikutuksia lasten ja nuorten empatiaan
Tulokset osoittivat KiVa-ohjelman vaikuttavan positiivisella tavalla affektiiviseen empatiaan. Affektiivisella empatialla tarkoitetaan kanssatuntemista ja esimerkiksi kiusatun kokeman surun tuntemista. Kognitiivisessa empatiassa puolestaan ymmärretään toisen tuntemuksia, vaikka kokemus ei välttämättä aiheuta havaitsijassa samaa tunnetta. Kognitiivisen empatian ei havaittu lisääntyneen. Tiedämme, että affektiivinen empatia on näistä se, joka ennustaa kielteisesti kiusaamiskäyttäytymistä, sanoo psykologian professori Christina Salmivalli Turun yliopistosta. Tutkimusaineisto vuodelta 2007–2009 käsitti yli 15 000 lasta ja nuorta 140 koulussa.
Tutustu myös Turun yliopistossa tehtyyn laajaan kansainväliseen tutkimukseen, jossa selvitettiin kiusatuksi joutumisen yhteyttä mielenterveyden oireisiin.
Claire F. Garandeau, Lydia Laninga-Wijnen & Christina Salmivalli. Effects of the KiVa Anti-Bullying Program on Affective and Cognitive Empathy in Children and Adolescents. Journal of Clinical Child & Adolescent Psychology, January 2021, s. 1-16.
Roshan Chidal et al. Victimization by traditional bullying and cyberbullying and the combination of these among adolescents in 13 European and Asian countries. European Child & Adolescent Psychiatry, April 2021, s. 1-14.
Lasten mielenterveyden edistäminen toteutuu puutteellisesti Pohjois-Savossa
Outi Savolainen, Hannele Turunen & Marjorita Sormunen. Municipal strategies and meeting minutes’ descriptions of the promotion of children’s mental health: a document analysis. Scandinavian Journal of Public Health, October 2020, s. 1-10.
Vaikeudet yhdistää työ ja perhe-elämä ovat riski henkiselle jaksamiselle
THL:n tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin psyykkisen kuormittuneisuuden yhteyttä sosiodemografisiin tekijöihin, asumiseen ja perhe-elämään, elämäntapaan, sosiaaliseen tukeen sekä työhön liittyviin tekijöihin. Yksinäisyys, tyytymättömyys työhön sekä perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmat olivat suurimmat riskitekijät henkiselle jaksamiselle. Toisaalta alaikäiset lapset, käytännön ja emotionaalisen tuen saaminen sekä sosiaalinen aktiivisuus suojasivat henkiseltä kuormittuneisuudelta.
Satu Viertiö et al. Factors contributing to psychological distress in the working population, with a special reference to gender difference. BMC Public Health, 21 Article 611 2021, s. 1-17.
Vanhempien lämpö suojaa nuorta rikollisuudelta ja psykopaattisilta piirteiltä
Psykologi Heidi Backman selvitti väitöskirja-artikkelissaan vanhempien lämmön ja vihamielisyyden vaikutuksia nuoruusiän psykopatiapiirteisiin ja rikollisuuteen. Vanhemmuuden lämmön merkitys lapsuusiässä lapsen käyttäytymiseen on jo ollut tiedossa. Backmanin tutkimus vahvisti, että vanhemmuuden lämmöllä on merkitystä vielä nuoruusiässä.
Niillä nuorilla rikollisilla, jotka kokevat saavansa äidiltään lämpöä, on keskimääräistä vähemmän psykopatiapiirteitä ja rikollista käyttäytymistä. Isän lämpö suojasi psykopatiapiirteiltä, mutta ei rikollisuudelta. Lisäksi saatiin selville, että myös äidin ja isän vihamielisyys vaikuttavat vielä nuoruusiässä nuoren psykopatiapiirteiden tasoon ja voi lisätä rikollista käyttäytymistä.
Heidi Backman et al. Parental Warmth and Hostility and the Development of Psychopathic Behaviors: A Longitudinal Study of Young Offenders. Journal of Child and Family Studies, March 2021, s. 1-11.
Miten lapsen kuuluminen näkyy varhaiskasvatuksessa ja ensimmäisillä luokilla?
International Journal of Early Childhood -lehden uusimman numeron teemana on osallistumisen, osallisuuden sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden prosessit varhaiskasvatuksessa. Puroila et al. tutkivat 0–8-vuotiaiden lasten kuulumista suomalaisissa kasvatusympäristöissä. Tutkimus on osa kansainvälistä projektia, jossa Suomen lisäksi mukana ovat Islanti, Hollanti, Norja ja Ruotsi. Myös Kyrönlampi et al. käsittelevät artikkelissaan lasten kuulumista esikoulukontekstissa.
Tutustu myös muihin teemanumeron artikkeleihin, joista maksumuurin takana olevia voit pyytää Lastensuojelun Keskusliiton kirjastosta.
Anna-Maija Puroila et al. Young Children’s Belonging in Finnish Educational Settings: an Intersectional Analysis. International Journal of Early Childhood, 53 (1) 2021, s. 9-29.
Tain Kyrönlampi, Minna Uitto & Anna-Maija Puroila. Place, Peers, and Play: Children’s Belonging in a Preprimary School Setting International Journal of Early Childhood, 53 (1) 2021, s. 65-82.
Teemana perhehoitajan sosiaaliturva ja perhehoidon kehittäminen
Perhehoito-lehden vuoden ensimmäisten numeroiden teemat ovat perhehoitajan sosiaaliturva ja perhehoidon kehittäminen. Sosiaaliturvan teemanumerossa käsitellään muun muassa perhehoitajan sairausturvaa, perhehoitajien sosiaaliturvakyselyn satoa sekä perhehoitoa toiminimellä. Perhehoidon kehittämiseen keskittyvässä lehdessä kerrotaan muun muassa Turun seudun perhehoidon valoisasta tulevaisuudesta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä sekä Pohjois-Pohjanmaan kokeilusta, jossa perhehoitaja tulee perheen kotiin antamaan osavuorokautista perhehoitoa.
Olli Koikkalainen. Kun sairaus sotkee arjen. Perhehoito, 1/2021, s. 12-17.
Olli Koikkalainen. 583 kertaa kiitos! Perhehoito, 1/2021, s. 18-21.
Olli Koikkalainen. Työntekijä vai työn tekijä? Perhehoito, 1/2021, s. 22-24.
Olli Koikkalainen. Yhteistuumin päin perhettä. Perhehoito, 2/2021, s. 12-18.
Olli Koikkalainen. Vähän niin kuin supernanny. Perhehoito 2/2021, s. 19-21.
Millaisia haasteita hyveiden mukainen toiminta sosiaalityössä kohtaa?
Sosiaalityö on ala, jonka laatu ja eettisen työn toteuttamismahdollisuudet ovat herättäneet viime vuosina paljon keskustelua. Ylinen et al. tarkastelevat Psykologia-lehden artikkelissaan tekijöitä, jotka työntekijöiden näkemysten mukaan vaikuttavat hyveiden toteutumismahdollisuuksiin kunnallisessa sosiaalityössä. Tulokset osoittivat, että hyveiden mukaista toimintaa haastoivat työn kuormittavuus ja työntekijään, asiakkaaseen sekä työyhteisön toimintaan liittyvät tekijät.
Tyyne Ylinen et al. Sosiaalityön hyveet – millaisia haasteita hyveiden mukainen toiminta sosiaalityössä kohtaa? Psykologia, 56 (1) 2021, s. 20-32.
Sosiaalityöntekijät eivät aina tunnista kulttuurisia ennakkoluuloja rasismiksi
Talentia-lehdessä Espoon maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijät Maura Nurmi ja Annika Pirinen sekä sosionomi Amina Mohammed pohtivat sosiaalityön suhdetta rodullistamiseen ja rasismiin. Esimerkiksi Nurmen tutkimuksen mukaan rodullistettuihin ryhmiin kuuluvien asiakkaiden ongelmiin tarjotaan usein selitykseksi kulttuuria. Sosiaalityöntekijät tunnistavatkin heikommin kulttuurista rasismia kuin rotukäsitykseen perustuvaa rasismia.
Lue myös Talentian artikkelit sosiaalityön vahvuuksista kriisitilanteissa, huono-osaisuuden periytyvyydestä sekä Onni Westlundista, joka kertoo mediassa avoimesti lastensuojelun asiakkuudestaan kehittääkseen sijaishuoltoa.
Meeri Ylä-Tuuhonen. Lastensuojelu pelasti. Talentia, 1/2021, s. 6-9.
Kristiina Koskiluoma. Sosiaalityön vahvuus koetellaan kriiseissä. Talentia, 1/2021, s. 14-16.
Iita Kettunen. Rasismi ja sosiaalityö. Talentia, 1/2021, s. 18-21.
Esko Harni. Huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Talentia 1/2021, s. 28-30.
Nuorten asiakasosallisuus monialaisessa palvelussa
Monialaisilla ohjaus- ja neuvontapalveluilla on nuorten palvelukentässä merkittävä rooli, mutta toistaiseksi ei juurikaan tiedetä, miten nuorten asiakasosallisuus ilmenee niissä. Nuorisotutkimus-lehden artikkelissa tutkijat lähestyvät asiakasosallisuuttta nuoren osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kautta tarkastellen nuoren ja monialaisen palvelun työntekijän välistä ohjauskeskustelua. Tavoitteena on ymmärtää ohjaajan käyttämiä ohjauskeskustelun suuntaamisen keinoja ja niiden yhteyttä nuoren asiakasosallisuuden asteeseen.
Nuorisotutkimuslehdessä on julkaistu myös artikkelit, jotka käsittelevät nuorten työttömien orientaatioita aktivointitoimenpiteissä sekä nuorten koulussa kokeman sosiaalisen tuen yhteyttä subjektiiviseen sosiaaliseen asemaan ja liikkumiseen.
Taru Lilja, Päivi Pukkila & Jaakko Helander. Nuorten asiakasosallisuus monialaisessa ohjaus- ja neuvontapalvelussa: Havainnointitutkimus ohjaustilanteista Ohjaamoissa. Nuorisotutkimus, 39 (1) 2021, s. 21-36.
Jaana Lähteenmaa. Nuorten työttömien orientaatiot aktivointitoimenpiteissä. Nuorisotutkimus, 39 (1) 2021, s. 37-53.
Katja Rajala et al. Nuorten koulussa kokeman sosiaalisen tuen yhteys subjektiiviseen sosiaaliseen asemaan ja liikkumiseen. Nuorisotutkimus, 39 (1) 2021, s. 54-68.
Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöt puhuttavat Lääkärilehdessä
Kevään aikana Lääkärilehdessä on ilmestynyt useampi lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen, ongelmakäyttäytymiseen sekä palvelujen saatavuuteen liittyvä artikkeli. Lehdessä on esitelty myös perhepohjaista hoitomallia muistuttavaa valmentavaa hoito-otetta nuorten anorektisen syömishäiriön hoidossa sekä lasten ja nuorten toimintakyvyn arvioinnissa käytettävää PROMIS-mittaristoa.
Niklas Granö. Varhaisten mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen ja hoito perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Lääkärilehti, 3/2021, s. 125-128.
Jaana Ronkainen & Jukka Ronkainen. Valmentava avohoito oli vaikuttavaa nuorten anorektisissa syömishäiriöissä. Lääkärilehti, 5/2021, s. 283-285.
Noora Knaappila, Silja Kosola & Riittakerttu Kaltiala. Nuorten ongelmakäyttäytyminen vähenee mutta ongelmat kasautuvat. Lääkärilehti, 16/2021, s. 998-1002.
Päivi Mäki. Ylipainon ja elintapojen yhteys selittyy osittain nuoren sosioekonomisilla tekijöillä. Lääkärilehti, 16/2021, s. 1008-1011.
Leena Repokari. Koko yhteiskunnan tulee tukea lasten mielenterveyttä. Lääkärilehti, 17/2021, s. 1058-1059.
Heidi Anttila et al. PROMIS-mittaristo lasten ja nuoren toimintakyvyn arvioinnissa – mittausominaisuudet ja käytettävyys. Lääkärilehti, 18/2021, s. 1153-1159.
Riikka Riihonen. Lapset ja nuoret ansaitsevat enemmän. Lääkärilehti, 21/2021, s. 1302-1303.
Moninaisuus varhaiskasvatuksessa
Lastentarha-lehden vuoden toisessa numerossa käsiteltiin useamman artikkelin kera moninaisuutta varhaiskasvatuksessa. Moninaisuuden käsitettä avaa Helsingin yliopiston kasvatustieteiden yliopistonlehtori, dosentti Heini Paavola.
Perherakenteet ovat monipuolistuneet perinteisestä isä, äiti ja lapset -mallista, mutta edelleen esimerkiksi sateenkaariperheet saattavat kokea syrjintää. Monimuotoiset perheet -verkoston erityisasiantuntija, sosiologi Sara Mäkäräinen muistuttaa, että monimuotoiset perheet kaipaavat avointa kohtaamista. Moninaisuuden vaaliminen varhaiskasvatuksessa edellyttääkin työyhteisöltä myönteistä asennetta ja heittäytymistä keskusteluihin erilaisista näkökulmista.
Tuija Siljamäki. Tavoitteena moninaisuuden ymmärtäminen. Lastentarha, 2/2021, s. 8-9.
Tiina Komi. Moninaisuus haastaa johtajan. Lastentarha, 2/2021, s. 10-12.
Anne Tarsalainen. Monimuotoiset perheet kaipaavat avointa kohtaamista. Lastentarha, 2/2021, s. 13-15.
|
