Selvitys ennustaa jätekuljetusten kustannusten kasvavan
Jätteenkuljetuksen ja jätelogistiikan kustannukset tulevat kasvamaan selvästi lähivuosina. Eniten kustannukset nousevat haja-asutusalueella.
Näin toteaa tuore selvitys, joka kokosi suomalaisten jätelogistiikan asiantuntijoiden näkemyksiä alan kehityksestä.
Asiantuntijat ennustavat, että jätteenkäsittelyn keskittyessä kuljetusmatkat pitenevät ja tarvitaan entistä enemmän esimerkiksi jätteen siirtokuormausta. Tämä nostaa kustannuksia.
Valtakunnallisen jätelogistiikkaselvityksen loppuraportti julkaistaan nyt syksyllä.
Siton projektipäällikkö Ilkka Salanne on kirjoittanut tuloksista koosteen 4. lokakuuta ilmestyvään
Uusiouutiset-lehteen.
Selvityksessä ovat olleet mukana Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Jätelaitosyhdistys, Kuntaliitto, Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Sito Oy sekä Ramboll Oy.
Jätteenpoltto paljasti metallihävikin
Sekalaisen yhdyskuntajätteen joukossa on mennyt ilmeisesti arvioitua enemmän metalleja kaatopaikoille.
Metallien määrä syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen joukossa on paljastunut, kun uudet jätevoimalat on otettu käyttöön. Metallit päätyvät nyt voimalaitoskuonien joukkoon.
Esimerkiksi Mustasaaren Westenergyn jätevoimalaitokseen tuodun jätteen joukossa on ollut yllättävän paljon metallia, vaikka periaatteessa asukkaiden olisi pitänyt lajitella jätteen joukosta erilleen kierrätyskelpoiset jätteet.
Metalleja on ollut myös Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen kuonassa.
Oulun Jätehuolto tekee parhaillaan analyysiä siitä, montako prosenttia polton kuonasta on metallia.
Voimalaitoskuonasta metallit saadaan kyllä talteen ja hyötykäyttöön, vaikkei ole järkevää ”kierrättää” metalleja polttoprosessin kautta.
Oulun Energia toimittaa Laanilan ekovoimalaitoksessa syntyvän kuonan Ruskon jätekeskukseen Ekokemin seulottavaksi. Tuoreen arvion mukaan syntyvä kuona saadaan hyötykäytettyä yli 80-prosenttisesti.
Ekokemin palvelukeskusjohtaja Ville Yrjänä kertoo, että kuonasta valmistetaan muun muassa uusiomateriaalia ympäristörakentamiseen. Kuonasta eroteltu metalli puolestaan myydään jatkojalostukseen kierrätysraaka-aineeksi.
”Saamme kuonasta talteen merkittävän määrän rautaa, alumiinia, kuparia ja pieniä määriä muita metalleja”, Yrjänä vahvistaa.
Hän ei pidä kuonan joukosta löytynyttä metallimäärää poikkeuksellisen suurena. ”Saamieni tietojen mukaan määrät asettuvat suomalaisen ja eurooppalaisen jätteenpolton normaalille vaihteluvälille.”
Hyödyntämiskelvoton aines kuonasta sijoitetaan Ruskossa kaatopaikkapenkkaan. Yrjänän arvion mukaan penkkaan päätyy noin 10-15 prosenttia kuonan kokonaismäärästä.
Lue lisää 4. lokakuuta ilmestyvästä
Uusiouutiset-lehdestä.
Kuntaliiton Leena Eränkö siirtyy Jätelaitosyhdistykseen
Johtava lakimies
Leena Eränkö jää eläkkeelle Kuntaliitosta. Eränkö aloittaa Jätelaitosyhdistyksen lakiasiain päällikkönä lokakuun alussa.
Erängön seuraaja lakimies Marko Nurmikolu on aloittanut Kuntaliitossa elokuussa. Hän vastaa nyt ympäristönsuojelua ja jätehuoltoa koskevasta juridisesta neuvonnasta.
ZenRoboticsin kasvua tukemaan kansainvälinen pääomasijoittaja
Tekoälyyn perustuvia lajittelurobotteja tuottava
ZenRobotics on saanut taloudellisia tukijoita markkinointiin.
Kansainvälinen pääomasijoittaja Invus on sijoittanut yritykseen 13 miljoonaa euroa tukeakseen sen kasvua maailmanlaajuisesti.
Myös kotimainen teknologia-alan kehitysyhtiö Lifeline Ventures tukee ZenRoboticsin maailmanvalloitusta.
ZenRobotics Recycler -kierrätysjärjestelmä asennetaan vielä tämän vuoden kuluessa belgialaisen Maes Containersin pääkonttorin lähelle Tessenderloohon.
Myös hollantilainen Baetsen Recycling on hankkinut miljoonan euron arvoisen ZenRobotics Recycler -järjestelmän kierrätyslaitokselleen Sonissa lähellä Eindhovenia.
Silon uusi omistaja tulossa Suomen markkinoille
Toukokuussa konkurssiin ajautunut jäteastiavalmistaja
Silo Oy on saanut toimintansa käyntiin uuden, kansainvälisen omistajan avulla.
Osittain tai kokonaan maan alle upotettavia jäteastioita valmistava Silo Oy on myynyt tuoteoikeutensa ja tuotteidensa valmistuksen hollantilaisen ESE World B. V:n tytäryhtiölle
PWS Nordic Ab:lle.
ESE (entinen OTTO) on Euroopan johtavia muovisten jäteastioiden ja jätteiden keräysjärjestelmien toimittajia. ESEllä on Euroopassa yli sadan myyjän ja itsenäisen agentin verkosto.
Silo ajautui keväällä käyttöpääomapuutteeseen. Toukokuussa konkurssipesä myytiin ESEn tytäryhtiölle.
Kesän aikana Silo sai käynnistettyä toimintansa uudestaan. Nyt konserni on lanseerannut Silon tuotteet portfolioonsa.
Silon tuotteiden valmistus jatkuu Virroilla
Finncontilla sekä muilla suomalaisilla alihankkijoilla. Silo-nimi säilyy käytössä tietyillä markkinoilla. Maailmanlaajuisesti käytetään ESE World -myyntiverkoston Baggio-tuotemerkkiä.
Tuoteryhmän Euroopan-myynnin johtaja Jarmo Turtiainen kertoo, että PWS Nordic suunnittelee tulevansa vahvasti myös Suomen markkinoille, joilla ESEllä ei aiemmin ole ollut myyntiverkostoa.
”Isolla konsernilla on erilaiset resurssit satsata tuotekehitykseen. Saattaa olla, että tuomme Suomen markkinoille myös uusia, kokonaan maan alle upotettavia tuotteita”, Turtiainen vihjaa.
Savaterra ja Suomen Erityisjäte yhteistyöhön
Savaterra Oy ja
Suomen Erityisjäte Oy ovat sopineet yhteistyöstä tehostaakseen pilaantuneiden maiden ja lietteiden hyötykäyttöä.
Yhteistyösopimuksen ansiosta pilaantuneiden maiden ja teollisuuden erityisjätteiden käsittelyä voidaan kehittää Forssan Envitech-alueella.
Nyt myös kaikkein voimakkaimmin pilaantuneet maa-ainekset voidaan käsittelyn jälkeen hyödyntää alueen rakentamisessa.
Yhdyskuntalietteiden jatkojalostusta pystytään yhteistyön myötä lisäämään. Savaterra on tuotteistanut yhdyskuntalietteestä multatuotteita ja maatalouden parannusaineita.
